Voi sinä jylkinen Jyränkö!
Kuin on vahvat Hantverkerit,[48]
Suutaria, Reätäliä,
Kaupunniss' on Karvalitkin
Jylkisessä Jyränkössä.
Onpa vahvat Varvalitkin,
Väkevät on Värjälitkin,
Mestarit on melkiämmät.
Onpa sielä selvät Sepät,
Kisellit on kerkiämmät,
Opinpojat oivalliset,
Palveliatkin on parraat
Kaikissakin kartanoissa.
Seurakunta kokonainen
Kylänpiässä kuulusassa
Jylkisessä Jyränkössä.

Voi sinä jylkinen Jyränkö!
Kuin on tehty Temppelitkin,
Kirkko keskellen kylee.
Papp' on Herran palvelia,
Jok' on selvä sielun-paimen.
Onpa luja Lukkarikin
Veisomaani vänkiästi,
Herran-iänen hellästi.
Sunnuntaina suuri ilo
Jylkisessä Jyränkössä;
Kuuluu kuparit kotiini,
Kirkon-soitto soria kyllä
Kaikkuu kaikkiin kartanoihin;
Vielä ilo ihanampi,
Kirkko-veisu vänkiämpi. —
Kuin on portit pyvättynnä
Jylkisessä Jyränkössä,
Rauta-linkut liitettynnä,
Pihti-pielet perustettu —
Ne on auki avattunna.
Ise kukin kotonansa
Korvillaase kuunteloopi
Usko-virttä veisatessa
Kuinka kuutaan hurskahasti,
Kuinka palvellaan parahin,
Jumalata julkisesti
Pyhä-päivee pyhitessä.

Voi sinä, jylkinen Jyränkö!
Tämä kylä kuuluisampi
Suloisessa Suomenmuassa.
Kuin on vahvast varustettu.
Vahvat vanki-kartanotkin,
Vannoitetut vanki-nihit,
Jossa vankit valiltahan.
Pahateot paimetahan;
Ettei kansass' ois kamina,
Seurakunnassa sevutos;
Varkaat kaikki vuaralliset,
Murhamiehet, muutkin synnit,
Esivalta varoittaapi.
Ruunun raitat rakettunna,
Vanki-talot varustettu
Suloisehen Suomenmuahan.
Kyyin kanssa kulettaapi
Jylkisehen Jyränköhön
Suahaanpa sakon-alaiset,
Viijään vesi-leiväläiset —
Nämät vankit vallollahan.

Voi sinä jylkinen Jyränkö!
Tämä kylä kuulusampi
Suloisessa Suomenmuassa.
Tästä harmaat huasteloovat[49]
Kuin on ennen ennustettu,
Riitinkilla riitattunna,
Kaupunniksi kassottuna
Tämä paika parahaksi
Suloisessa Suomenmuassa.

Voi sinä jylkinen Jyränkö!
Kavun-suussa sula salmi
Kymin-koski kuuluisampi[50]
Jok' ei jeähän jeävykkähän,
Suloo syvän-talvellakin.
Parahalla pakkaisella
Tässä vesi viereksiipi,
Lainehtii kuin meren lahti.
Ompa silta siihen suotu,
Käsi-puut on kahen-puolen,
Maantiekin on mainittava
Jylkisehen Jyränköhön,
Jossa Herrat Hevoisillaan
Vaunuillansa vaeltaavat.
Siitä suuri Suomenkansa
Matkojase matkustaapi,
Asioita ajelloopi.

Nyt on virsi veisattunna,
Seremóni selitetty
Jylkisestä Jyränköstä.
Kielelläin oun kirjuttanna,
Mielelläin oun muistuttanna,
Älyllä ajattelunna;
Nytpä nimensä nimittää,
Julkisesti julistaapi
Seurakunnan kuuluisasta
Ristiinahan pitäjästä
Jöran Hirvoinen.[51]

Hirvoinen.

HEINOLAN MARKKINAT.

Kuin Runoja oli lauluissansa ensin ihmitellyt tätä Jyränkön kaupunkia, niin hään vielä erittäin runoilleepi heijän markkinoista, niin että se kyllä näyttää, kuin oisi tämä kaupunki paljon pyörytellyt hänen mieltänsä. Hään laulaa:

Mieli-juotella julistan
Kuinon syksyllä, suvella,
Keväellä kerkkiällä;
Silloin suuri Suomenkansa
Kovahasti kokountuupi
Jylkisehen Jyränköhön.
Kuin on latsit laitettunna,
Miärä-päivät piätettynnä;
Markkinat on mainittavat.
Jossa samuu Savolaiset,
Pohjolaiset polisoovat,
Hämäläiset helisöövät.
Tuli tänne Turun Liäni,
Helsinkistä suuret Herrat,
Kaupunkista Kauppa-miehet
Kyyin kanssa kulettaapi,
Tavaroita tanhuillen.
Kuinon puo'it pyvättynnä,
Lauvoista on laitettunna.
Silloin suuri Suomenkansa
Kaupuniss' on kahen-puolen,
Onpa toisia torilla;
Piikkinäitä pihti-pieliss',
Kahvi-pannuja kavulla
Rahtyörit on rakettanna —[52]
(Paloviina parempana).