"Olen kiitollisuudenvelassa teille", sanoi hän, "tämä hevonen on minulle rakas, tämä on armollisen herramme, kuninkaan antama lahja, eikä mielellään siedä selässään muita kuin minut."

"Vähänpä siitä kiittää kestää, armollinen herra", vastasi Engelbrekt, "reipas aseenkantajanne olisi kyllä sen minuttakin saanut kiinni."

"Niinpä hän ei tuntunut itse tuumaavan", virkkoi taas piispa ja jatkoi hyvin vilkkaasti, "tämä päivä, näettekös, kuuluu olevan noita egyptiläisiä päiviä, joina ei pidä mihinkään toimeen ryhtyä. Tämä vanha tallimestarini tahtoikin minua lykkäämään matkani huomiseksi, vai kuinka, vanha ystävä!" Piispa kääntyi näin sanoen ystävällisesti hymyillen takanansa ratsastavaan vanhaan herraan, joka totisen näköisenä nyökäytti piispalle päätänsä. "Mitä, eikö ehkä vielä se riitä, Björn Erlandinpoika, mikä jo on tapahtunut?"

Piispa nauroi sydämellisesti vanhalle taikauskoiselle tallinpäällikölleen ja hänen hilpeytensä tarttui muihinkin, niin että yksin vakavat upsalalaiset kaniikitkin vetivät suunsa vihuun.

"Kaikkein vähimmin toki odotin, arvoisa herra", tarttui Engelbrekt puheeseen, "saavani kuulla kenenkään teidän seuralaisenne uskaltavan puhua egyptiläisistä päivistä. Jollen väärin muista, niin Ruotsin valtakunnan piispat ja papisto Arbogan kirkolliskokouksessa kaksikymmentä vuotta takaperin kielsivät sekä nämä egyptiläiset päivät[19] että myöskin jokaisen muunkin salaperäisen keinon, millä koetettiin tutkia tulevaisia asioita, sammuttaa tulta, noitua miekkoja j.n.e."

"Olette oikeassa", vastasi piispa,[20] "mutta nuo vanhat tavat, näettekös, eivät ota lähteäkseen, eikä siitä ole mitään pahaa, kun sille vaan saa makeasti nauraa. Paha ei katoa maailmasta meidän aikanamme, se pysyy hyvän rinnalla, usein tätäkin kauniimpana. Hyvä on, jos me suurella elonkorjuumaallamme pääsemme edes niin pitkälle, että osaamme hyvän kukan erottaa pahasta."

"Haluaisinpa käyttää hyväkseni tuota kiellettyä pahaa", sanoi taas
Engelbrekt, "varsin tärkeihin asioihin."

"Ja mihinkä sitten?" kysyi piispa ja katsoi puhujaan.

"Ruotsin valtakuntaan."

"Mitäpä sitten egyptiläisillä päivillä olisi Ruotsin valtakunnassa tekemistä?"