Hänen päässänsä oli tuoreista kukkasista sidottu seppele.
Kerttu oli hiljaa tullut huoneeseen ja aavistamatta, mikä todella oli syynä siellä vallitsevaan kuolonhiljaisuuteen, hiipinyt kuolleen luokse ja laskenut seppeleen hänen päähänsä, mutta huomattuaan nuoren miehen rukoilevan hänen sivullansa, yhtä hiljaa taas poistunut.
Herman näki kukkaset ja suuteli vielä kerran hänen kylmää otsaansa. Hänestä tuntui siltä kuin seppele olisi siihen pantu häntä varten, johtamaan hänen katsettansa katoovaisista elämään takaisin, jonka vertauskuvia nuo tuoreet kukkaset olivat.
Hiljaa läksi hän sen jälkeen huoneesta ja samalla hetkellä kuului kaukaa heikkoa rummunpärrytystä Engelbrektin tuloa ennustaen.
IX. Kuka oli kuningas?
Hermanin ensimmäinen ajatus oli tavata isäänsä. Mutta tämä ei ollut mistään löydettävissä ja Martti Gråbo, joka kummastuen tapasi Hermanin ja kävi kovin surulliseksi saatuaan tiedon Richissa rouvan kuolemasta, tiesi ainoastaan ilmoittaa nähneensä tuon kookkaan munkin kiireesti tulevan ulos rukoushuoneesta ja siellä tavanneen hänen pienen tyttärensä Kertun, jolla oli ollut kukkaisseppele kädessä. Munkki oli puhutellut tyttöä ja kysynyt häneltä, kuka seppeleen oli saava, jonka jälkeen hän oli suudellut tätä ja taputtanut tyttöä päähän sekä pyytänyt hänen kiiruhtamaan. Sen jälkeen hän oli lähtenyt linnasta.
Herman meni rukoushuoneeseen ja vouti riensi puuhaamaan vahakynttilöitä ja mitä muuta kuolemantapauksen tähden tarvittiin. Mutta juuri hänen näissä puuhissa ollessaan kuului torventörähdyksiä nostosillan edustalta ja Hannu kreivi ynnä Engelbrekt ratsastivat linnaan.
Kumpaankin koski tieto Richissa rouvan kuolemasta. Kreivi riensi ylös ruumishuoneeseen, mutta Engelbrekt meni rukoushuoneeseen, jossa vouti oli sanonut Hermanin olevan. Siellä oli hämärä, mutta Engelbrekt mainitsi kasvattipoikansa nimen ja tämä lepäsi kohta hänen sylissään.
"Rohkeutta, rohkeutta, poikani!" sanoi hän, "sinun koettelemuksesi on sentään vähäinen siihen verraten, mikä hänellä, hurskaalla äidilläsi on ollut; ei sitä myöskään voi verrata isäsi koettelemuksiin…"
"Niin on kuin sanotte, kasvatusisä. Kaikkivaltias Jumala olkoon heille armollinen!"