"Kuulkoon Jumala rukouksesi!" kuiskasi hän.
Mutta taas huudettiin arvoisan neidin nimeä ja herra Kaarlo Orminpojan tyttären joutuisat askelet lähenivät.
Agnes säpsähti ja riensi ulos. Vielä kynnyksellä hän kääntyi ja loi pitkän, paljon sisältävän katseen Hermaniin.
Sen jälkeen hän katosi.
Herman lankesi polvilleen pyhän neitsyen kuvan eteen ja rukoili kauvan ja hartaasti. Sitten hänkin läksi tuosta pienestä rakennuksesta ja astui vakavin askelin luostariin päin.
Mutta tuuheiden lehmuksien varjosta astui Hannu kreivi esiin. Hänen kasvonsa olivat kalpeat ja katse oli sameana kyynelistä. Hän kohotti ristiin liitetyt kätensä taivasta kohti ja rukoili, vuoroonsa hänkin.
IIT.
Drotsi ja Marski.
Engelbrekt oli saapunut luostariin yhdessä Tuomas piispan kanssa. Tämän seikan se päänunna oli muutamalla uskotulla sisarella ilmoituttanut kokoutuneille herroille ja tämä se oli ollut syynä heidän häviämiseensä. Arkkipiispa Olavi, joka oli koko iltapäivän yhdessä kanslerinsa kanssa työskennellyt muutamassa luostarinsaleista, oli herrain tultua ehdottamat, että he vaihtaisivat tämän helteisen huoneen avonaisempaan ja raittiimpaan puutarhasaliin, ja kun Birgitta sisar turhaan oli tehnyt niin monta vastaväitettä, kuin oli voinut, mutta ei uskaltanut loukata koko ruotsalaisen kirkkoprovinsin mahtavaa päämiestä, kiiruhti hän lähettämään tuon uskotun luostarisisaren herrain luokse, niin kuin on kerrottu.
Muuan kirje, jonka arkkipiispa samana päivänä oli saanut arkkipiispa Pietari Lyckeltä Lundista ja jossa varmana asiana mainittiin, ett'ei kuningas tulisikaan Tukholmaan määrätyksi ajaksi, viivytti kuitenkin herroja kotvan aikaa, niin että sekä harmajamunkit että myöskin Herman ja Agnes ennättivät poistua mainitusta puutarhahuoneesta.