Sigarsön puutarhassa Hannu kreivi liitti tyttärensä ja Hermanin kädet yhteen ja Tuomas piispa sulki molemmat syliinsä rukoillen heille Jumalan ja pyhimyksien armoa ja siunausta.
Mutta muutamien päivien kuluttua alkoi Herman Mellösan talonpoikain ja naapuripitäjäin rahvaan johtajana piirittää Göksholmaa. Linna oli kuitenkin milt'ei mahdoton valloittaa ja vaati aivan toisenlaisia piiritysaseita, kuin talonpojat kiireessä voivat hankkia. He ampuivat kuitenkin palavia nuolia linnaan ja kaikki mitä siellä oli puusta syttyi palamaan.
Ja tämän rovion valossa pakeni muutamana pimeänä yönä kaksi ratsumiestä
Göksholman linnasta.
Ne olivat Pentti ritari ja hänen poikansa Maunu Pentinpoika.
VIITESELITYKSET:
[1] Arnold piispa pantiin sitten väkisin arkkipiispaksi eikä kuningas millään ehdolla tahtonut tunnustaa tuomiokapitulin valitsemaa Olavi Laurinpoikaa. Kertomus Arnoldin väkisin murtautumisesta arkkipiispan taloon on muutamassa katselmuskirjassa, jonka tuomiokapitulin herrat laadittivat lokakuun 5 p:nä 1433. (Peringsköld: Monum. Ullerakerensia, s. 157). Tässä mainitun taudin, johon hän kuolikin, sanottiin olleen iljettävän. (Reuterdahl: Sv. kyrkans hist., III, 11, s. 18.) Hän kuoli huhtikuussa 1434 ja ruumis vietiin Tanskaan.
[2] Juhani Gerkenpoika eli Johannes Gerechini, muuan Eerikki kuninkaan Upsalan tuomiokapitulille tyrkyttämiä arkkipiispoja, on jättänyt jälkeensä surullisen muiston. Sekä Ericus Olai että Johannes Magnus mainitsevat asioita, jotka täysin selittävät, miksi häntä vihattiin ja halveksittiin. Hän halveksi tuomiokapitulinsa herroja sekä neuvotteluissa että yksityisessä elämässä ja oli tuttavallisissa, vieläpä usein luvattomissakin väleissä ylhäisten naisten kanssa (Er. Olai, s. 145; Joh. Magn. Hist. Metrop., s. 90), eikä ottanut mistään varoituksista ojentuakseen. Örnhjelmin diplomatariumissa löytyy muutaman kirjeen jäljennös, joka todistaa arkkipiispan eläneen haureellisesti. Tässä muuan nainen todistaa Sigtunan pormestarille v. 1421, että hän monta vuotta takaperin oli ollut kihloissa muutaman suutarin kanssa ja että hänet sitten petoksella oli vihitty toiseen, mutta ei ollut tämänkään kanssa pitänyt yhteyttä, vaan yhä edelleen pitänyt yhdyselämää arkkipiispa Juhanin kanssa ja hänelle synnyttänyt kaksi lasta. (Kts. hänestä enemmän Ber. ur Sv. Hist., s. 59 seur.)
[3] Piispa Knuutti Bonpojan ja Ingegerd abbedissan välejä koskeva kertomus on saatu muutamasta jälkimmäistä vastaan laaditusta vastalauseesta, joka on päivätty jouluk. 18 p:lle 1402. (Lagerbring, IV, s. 341, 42.)
[4] Niilo Kustavinpojan (Stjernbåt) arvellaan tavallisesti olleen Pukeja, sanotaan myöskin (Uggla: Svea Rikes råds längd, s. 44, muist. m) olleen nuorempia Pukeja, joitten vaakunassa oli punainen vene kultapohjalla kahden tähden välissä. Tämän pojaksi sanotaan Eerikki Pukea (s. 50). C.G. Styffen teoksesta: Skandinavien under medeltiden, s. 165, muist. 3 näkyy kuitenkin jälkimmäisen isä olleen nimeltään Pietari.
[5] Bernard Osenbrüggeu kirje kummallisine jälkilisäyksineen löytyy teoksessa: C.G. Styffe, Handl. till Skand. hist. under medeltiden, 11, s. 259.