[6] Kirje on vielä tallella Danzigin arkistossa ja on merkillinen sen puolesta, että se sisältää ensimmäiset samanaikaiset tiedot Engelbrektistä ja siitä valtatyöstä, jonka hän silloin oli alkanut.
[7] Herra Pentti Steninpojan rahapula. Yö ja Päivä-suku oli ennen niitä aikoja, jolloin Engelbrekt taalalaisineen esiytyi, Ruotsin maista ja taloista rikkaimpia. Että meidän kuitenkin on ollut oikeus otaksua Pentti herran ja hänen poikansa olleen huonoissa varoissa, näkyy sekä siitä, että useat tämänaikuiset kirjeet osottavat sellaisen olleen hyvinkin tavallista Ruotsin herroissa ylimalkaan, että myöskin siitä, että nimenomaan tiedetään tämän Yö ja Päivä-suvun haaran olleen sangen kovassa puutteessa. Sekä Niilo että Sten Bonpoikain sanotaan paljon turvautuneen setänsä, Linköpingin piispa Knuutti Bonpojan, apuun, ja hänen sanotaankin (Benzelius, riimikronikka, s. 126, 127) niin runsaasti auttaneen heitä, että sekä hän itse että hänen kirkkonsa sen kautta olivat joutuneet pulaan (vrt. Reuterdahl, Sv. kyrkans hist., III, 11, 77).
[8] Torni (alkup.) Barfrid. Tämä sana tulee muinaissaksalaisesta bercvrit (lue: berk-frit), jonka edellinen osa on sukua ruotsalaiselle "att bärga" (pelastaa) ja toinen — ruots. "fred" (rauha). Frankit käyttivät muotoja berfroit, beffroit, belfroit. Se oli torni, jolla frankkilainen linnanherra piti valloittamaansa ympäristöä aisoissa. Tämän johdosta sorretut ympäristöläisetkin vähitellen rakensivat samannimisen tornin, jonka jälkeen tätä nimeä vähitellen ruvettiin käyttämään yksinomaan tästä vapaudenhaluisten kaupunkilaisten hätäkellolla varustetusta tornista. Ja sitten tuli tavaksi, että jonkun kaupungin päästyä vapaaksi linnanherrasta rakennettiin sellainen beffroit, jonka johdosta sitten saattoi syntyä pitkällisiä sotia. Gentin kaupunki alkoi beffroinsa rakentamista v. 1183, mutta Flanderin kreivejä vastaan käytävät veriset sodat viivyttivät sen valmistumista vuoteen 1324. Silloin ripustettiin siihen tuo kuuluisa kello Roland, johon oli kirjoitettu:
Roland, Roland, paukkeen tietää tulenvaaraa,
Sointin sotaa Flanderille ennustaa.
Vasta v. 1380 tuli tämä vapaudentorni täysin valmiiksi. Se on vielä jälellä ja on lähes 400 jalkaa korkea. Sellaisia torneja löytyy sekä Italiassa että Englannissa. Italiassa niillä on nimenä "battifredo" ja Englannissa "belfry". Jälkimmäisessä maassa merkitsi nimi paitsi vahtitornia kelloineen myöskin laivan etukeulassa olevaa pientä suojusta, jossa laivankello riippui. Tämä tapa levisi myöskin Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan, joissa käytettiin nimeä "barfred", "barfrø." (Barfridin on Ellert Sundt selittänyt norjalaisessa aikakauskirjassa "Folkvennen", 10 vuosik., s. 217 ja seur. löytyvässä oivallisessa norjalaisen "Bygde-Skikke'n" tutkimuksessaan.)
[9] Ad extra.
[10] Vadstenan luostari. Tätä koskevat tiedot on otettu osaksi Diarium Vadstenensestä, osaksi C.G. Bruniuksen teoksesta "Anteckningar under en konstresa år 1849."
[11] Olemme tässä samoin kuin muissakin paikoin, mihin ei löydy varmoja historiallisia muistiinpanoja, seuranneet tarinaa. Puheenaolevan talon sanotaan sijainneen nykyisen raastuvantorin varrella ja olevan saman kulmatalon, jossa noin 30 vuotta takaperin oli reivastehdas.
[12] Vedottu ruotsalainen oikeusjuttu. Upsalan kirjastossa löytyy alkuperäisenä Helsingborgissa lokakuun 31 p:nä 1433 tehty kirjallinen tuomio. Se koskee muutamaa kuninkaan tutkittavaksi vedottua ruotsalaista oikeusjuttua, jota ratkaisemaan kuningas oli valinnut 10 tanskalaista neuvosherraa ynnä 2 ruotsalaista piispaa. Kts. Styffe: Bidr. tili Skand. hist., II, s. XCVII ja muist.
[13] Engelbrektin esiytyminen Vadstenassa on kerrottu Ison Riimikronikan ja Olaus Petrin mukaan. Olaus Petri kertoo sekä Engelbrektin että Knuutti piispan lausunnot pääasiallisesti samoin sanoin, kuin me ne olemme esittäneet.