Miehet pysähtyivät. He tunsivat marskin suosikin, eivätkä käsittäneet, miten hän oli päässyt sisään ja mikä hänelle antoi rohkeutta tulla miesten ja heidän verisen tekonsa väliin. Niilo Bonpoika lähestyi hitaasti vetääkseen tytön takaisin, mutta tämä tarttui molemmin käsin ritariin, itki ja pyysi odottamaan, kunnes hän oli saanut puhutella marskia.
Kaikki huomasivat, että vitkastelu oli aivan hyödytöntä, ja lapsen oli niinikään mahdotonta saada armahdusta ritarille, jonka vuoksi he toivoivatkin tästä tarpeettomasta viivykkeestä päästävän niin pian kuin suinkin. Mutta ritari kumartui ja nosti tytön käsivarrelleen.
"Lapsi, lapsi", sanoi hän liikutettuna, "kuka on sinut lähettänyt … ei tämä näky ole sinua varten."
"Jumalan äiti on minut lähettänyt", vastasi tyttö, "ja tätä ei olisi koskaan tapahtunut, jos minä olisin eilen saanut puhutella marskia."
"Sinä et siis katso minun ansainneen tällaista kuolemaa?" vastasi ritari.
"En, en … te olette urhoollinen ritari ja sukulaiseni rehellinen ystävä; minä sen tiedän … minä kuulin joka sanan kappelissa… Teidän pitää elää, ritari, ja kaikki tulee hyväksi jälleen… Voi, odottakaa vaan, kunnes olen saanut puhutella marskia! Vastustakaa, taistelkaa!… Te voitte kyllä suojella itseänne näiltä miehiltä!… Muutaman silmänräpäyksen kuluttua on marskin käsky täällä!"
Ritari hymyili surumielisesti suudellen Briitan otsaa sekä laski hänet hiljaa maahan. Sitten otti hän manttelinsa alta kultaiset ritarivitjansa, ripusti ne lapsen kaulaan ja pani kätensä hänen päänsä päälle.
"Jumala siunatkoon sinua, lapseni, ja antakoon sinulle suurimman onnen, minkä kuolevainen voi saavuttaa… Mutta salli minun nyt mennä … marski itsekään ei voi tätä enää toiseksi muuttaa… Ja kun kasvat suureksi kerran, niin anna Broder Sveninpojan vitjat silloin sille, josta enimmin pidät."
Hän suuteli lasta vielä kerran, ja silmänsä olivat kyyneleitä täynnä. Sitten hän talutti hänet Niilo Bonpojan luo, viittasi kasvot taivaalle käännettyinä, että hän veisi hänet pois, sekä astui varmoilla askeleilla mieskehään, jossa punainen mies seisoi tarttuen nyt molemmin käsin miekkaansa.
Briita melkein lensi portaita ylös marskin asuntoon.