Rönnow. Sitä ei nyt tarvita, sillä minä olen päättänyt siirtyä syrjään tällä kertaa.
Tokslund. Siitäkö syystä, ett'ette saa minun ääntäni?
Rönnow. En, minä siirryn syrjään siitä syystä, että minun täytyy vielä saada moni seikka selville. Eeva oli oikeassa sanoessaan, että minulta puuttui vakaumusta. Minun aikani ei ole vielä tullut, mutta se on luullakseni kerran tuleva; minä tunnen, että nyt olen saanut tehtävän. — Knudsen, minä tiedän teidät järkeväksi mieheksi, ja siksi siirryn mielelläni teidän tieltänne.
Knudsen. Koetan tehdä tehtäväni niin, ettei teidän tarvitse sitä katua.
(Puristaa Rönnowin ja Eevan kättä.)
Hatting. Te ette siis enää tarvitse lakimiestä. Parasta on, että sanomme hyvästi.
Eeva. Mutta tulettehan taas pian meitä tervehtimään? Teidän pitäisi nähdä Sallinggaard tyynellä ilmalla, silloin täällä on kauneinta.
Hatting. Sen uskon, hyvä rouva. Ja älkää pelätkö, että minä täst'edes yritän opettaa teille lakitiedettä. Teillä ei, suoraan puhuen, ole siihen vähääkään taipumusta.
Eeva. Samaa minäkin pelkään. — Ja rouva Hatting, tulettehan pian taas meille?
Rouva Hatting. Rouva Rönnow, minä olen tehnyt teille vääryyttä.