Harald. Yhdessäkö? Enkö minä sitten pääsekään kaupunkiin ja veneeseen purjehtimaan?
Eeva. Eipä tiedä, vaikka vielä saisit purjehtia isossa laivassa. Mutta nyt Margrete pukee yllesi, sillä me lähdemme heti.
Harald. Hetikö? Sitten minun täytyy mennä sille rouvalle sanomaan. Nekin tahtovat lähteä heti.
Eeva. Ei sinun tarvitse mennä. Margrete, mene sisälle Haraldin kanssa ja pistä joutuun vähän vaatteita mukaan. Minä tulen heti perässä.
(Margrete ja Harald menevät Eevan huoneeseen.)
Neljästoista kohtaus.
Eeva. Hetkisen perästä Rönnow. Sitten rouva Hatting ja Margrete.
Eeva. Ei, minä en voi — en voi! He varastavat lapsen sydämmen minulta. — Ja mitä tästä sitten tulee? — Kuinka saattaa elää vankina? — Ei, minun täytyy päästä pois!
Rönnow (astuu sisälle). Pois?
Eeva (säpsähtää). Niin, pois! pois täältä! Ulos orjuudesta! Minä en voi sitä kestää.