PETTERSSON. Vangitsee — —? Kuulkaapas! Oletteko kuulleet että nykyään kaksi vankia on karannut Kakolasta?
SIEVÄ. Ai, ai, jos ei ne vain tulisi tänne!
PBTTERSSON. Olkaa huoletta, neiti-näpykkäni. Minä kyllä suojelen teitä lain voimalla — — —
STENFORS. Ja vaimonne kädellä.
PETTERSSON. Niin, niin, — tietysti! Ne ovat muuten kaksi kuuluisaa ja
sukkelata pahantekiää, nimittäin Johan Peltola, myöskin tunnettu
Venkka-Jussin nimellä, kun hänellä on se luonnon-vika, että hän on
Venkka-Jussi.
STENFORS (ivaten). Merkillistä! Onko hän ihan varmaan saanut nimensä siitä?
PETTERSSON. Epäilemättä. Ja toinen on Kristoffer Marttinen, jota myöskin kutsutaan Risto-sihteeriksi, mutta min'en saa päähäni, mistä hän on saanut semmoisen liikanimen.
STENFORS (teeskennellyllä totisuudella). Ehkä hän on ollut sihteeri?
PETTERSSON (miettien). Sihteeri — — niin — ehkä! sitäpä min'en ollenkaan ole tullut ajatelleeksi. — Summa se, — nämät pahantekiät ovat karanneet Kakolasta, ja minä olen saanut varsituisen oortelin pitää silmäni auki; sillä niiden luullaan olevan näillä tienoin.
SIEVÄ. Taivaan Herra, sehän on kauheata!