RISTO. No, mut aatelkaas ny'k kumminkin! (Äänettömyys). No, saank's mä ny'm mennä'v vain?
PETTESSON. Kuuleppas sentään, ystäväni — —
RISTO. E'm mää kuul', enkä nää; enkä ol' falleksmannin ystäväkään, e'm mä mikään spitaakelikaan ol!
PETTERSSON. Älä ymmärrä minua väärin; Anttihan sun nimes oli?
RISTO. Jaa-ah, niin o'!
PETTERSSON (kirjoittaa sen muistiin). No, mene nyt sitte herran nimeen.
RISTO. Kyl' mää vaa'l luun' korjaan kans'. Hyväst' ny'k! Kiitoksii paljo'.
(Menee).
Kolmas kohtaus.
Pettersson (yksin)