SALMELA. Odottakaa — te olette oikeassa!
RISTO. Älkää suuttuko!
SALMELA. Min'en tee teille mitään pahaa. Tulkaa vain lähemmäksi! Mitä ai'oitte täältä varastaa?
RISTO (haikeasti). Kaksikymmentä markkaa!
SALMELA. Ja kahdenkymmenen markan tähden olisitte ruvennut varkaaksi?
RISTO. Tiedättekö, minkä arvoiset ne kaksikymmentä markkaa minulle ovat? — Kun ei ihmiskurjalla ole muuta valittavaa, kuin joko varastaa tai syöksyä mereen, — mitä silloin pitää tehdä?
SALMELA. Semmoiseen tilaisuuteen ei ihminen koskaan joudukkaan. On vielä kolmaskin keino: Pitää kärsiä!
RISTO. Oletteko te koettanut sitä keinoa?
SALMELA (hämillään). En.
RISTO. No, jättäkäämme siis se pakina toistaiseksi. Hyvästi!