"The Watchman" (Vartija) "Nuorten Miesten Kristillisen yhdistyksen" — Chicago'ssa ilmestyvä lehti julkaisi saman kuvion ja sanoi kirjottaessaan siitä:

"Muutamilla henkilöillä on hyvin sameat ja häälyvät käsitykset maailman hengellisestä tilasta. Me kuulemme puhuttavan suuremmoisesta herätystyöstä kotimaassa ja ulkomailla, uusista lähetysharrastuksista eri suunnissa. Me kuulemme puhuttavan, miten maa toisensa jälkeen avaa ovet evankeliumille, ja miten suuret summat uhrataan sen levittämiseen, ja me saamme sen vaikutuksen, että tehdään täysin riittäviä ponnistuksia, jotta maan kansat tehtäisiin osallisiksi evankeliumin vaikutuksesta. Maan asukasluvun lasketaan nykyään tekevän 1,600,000,000, ja tutkimalla kuviota huomaamme, että runsaasti enemmän kuin puolet — lähes kaksi kolmasosaa — vielä on täydellisiä pakanoita, ja jäännöksen muodostavat suuremmaksi osaksi joko muhamettilaiset tai nuo suuret luopuneet kirkkokunnat, joiden uskonto itse asiassa ei ole muuta kuin kristillisyydellä verhottua epäjumalan palvelusta. Näistä voidaan tuskin sanoa, että he suojelevat tai opettavat Kristuksen evankeliumia. Mitä sitten niihin 116 miljoonaan tulee, jotka kantavat protestanttein nimeä, niin täytyy meidän huomata, miten suuri osa heistä Saksassa, Englannissa ja meidän maassa on joutunut vapaa-ajattelijoiksi tai epäuskoisiksi, — joka mahdollisesti on vielä pimeämpää kuin pakanuus — ja kuinka niitä on monta, jotka taikausko on soaissut tai jotka ovat vajonneet suurimpaan tietämättömyyteen. Ottamalla huomioon tämän näemme siis, että vielä 8 miljoonaa juutalaista hylkää Jeesus natsaretilaisen ja yli 300 miljoonaa, jotka kantavat hänen nimeään, on luopunut uskomasta häneen. Sitäpaitsi palvelee yli 170 miljoonaa Muhamettia, ja suunnaton jälelle jäänyt osa ihmiskuntaa palvelee tähän päivään asti kantoja ja kiviä, esi-isiään, kuolleita sankareita tai vieläpä paholaista. Kaikki nämä juutalaiset, luopiot, muhamettilaiset ja pakanat palvelevat tavalla tai toisella luotua Luojan asemesta, joka Luoja on kaiken Jumala, ikuisesti siunattu. Eikö tämä ole kylliksi tekemään ajattelevan kristityn sydämen murheelliseksi?"

Tämä on todella surullinen kuva. Ja vaikkakin kuvissa erilainen varjostus erottaa toisistaan pakanat, muhamettilaiset ja juutalaiset, niin ovat kuitenkin nämä kaikki yhtäläiset siinä, etteivät tunne Kristusta. Moni luulee ehkä alussa, että tämä käsitys kristittyjen suhteesta koko maailman kansoihin on liian pimeä ja jossain määrin liioiteltua, mutta me uskomme aivan päinvastoin. Nimikristillisyys esitetään loistavimmassa valossaan. Niin esimerkiksi lasketaan 116 miljoonaa protestanteiksi. Se nousee paljon yli todellisen luvun. Meidän käsityksemme mukaan niiden täysikasvuisten luku, jotka avonaisesti tunnustavat kuuluvansa kirkkokuntiin, on 16 miljoonaa, ja me pelkäämme, että yksi miljoona olisi aivan liian korkea luku osottamaan tuota "pikkuista laumaa", jotka "eivät vaella lihassa vaan hengen jälkeen". Sillä täytyy aina muistaa, että suuri osa kirkon jäseniä on lapsia ja alaikäisiä, jotka aina laskuissa otetaan huomioon. Erittäinkin koskee tämä eurooppalaisia maita. Moni näistä laskee lapset kirkon jäseniksi aina heidän varhaisimmasta lapsuudestaan.

Niin synkkä kuin yllä oleva onkin, ei se kuitenkaan ole synkin langenneen ihmiskunnan esittämistä kuvista. Yllä oleva läpileikkaus koskee ainoastaan nykyään elävää sukukuntaa. Miten kaamea näytelmä avautuukaan silmäimme eteen, jos ajattelemme, miten kuluneena kuutena tuhantena vuotena vuosisata toisensa jälkeen on pyyhkäissyt pois valtavia joukkoja, jotka melkein kaikki ovat olleet samassa tietämättömyydessä ja synnissä! Jos tätä tavalliselta näkökannalta tarkastaa, on se todellakin kauhea kuva.

Meidän päiviemme eri uskontunnustukset opettavat, että kaikki nämä tuhannet miljoonat ihmiset, jotka eivät tunne sitä ainoata nimeä taivaan alla, jossa meidän täytyy tulla pelastetuiksi, ovat suoraa päätä matkalla ijankaikkiseen vaivaan, eikä siinä vielä kyllin, vaan myös kaikki nämät 116,000,000 protestanttia, muutamia tosi kristityitä lukuunottamatta, ovat varmat samasta kohtalosta. Eipä siis ole ihmeellistä, jos ne, jotka suosivat tuollaisia hirmuisia kuvitelmia Jehovan suunnitelmista ja tarkotuksista, intoilevat lähetyksen puolesta. Ihmeellistä on, etteivät he menetä järkeään. Jos todellakin uskoisi sellaiseen ja täysin käsittäisi sen kantavuuden, riistäisi se elämältä kaiken ilon ja heittäisi suruharson jokaisen ympäristössämme olevan valokipinän yli.

"Äänetön huuto".

Osottaaksemme, ettemme ole väärin esittäneet n.k. "puhdasoppista" eli yleistä mielipidettä pakanoitten kohtalosta, lainaamme muutamia sanoja kirjoituksesta "Äänetön avunhuuto pakanalähetyksen puolesta", jossa edellä oleva kuva julaistiin. Sen viimeinen lause kuuluu: "Viekää evankeliumi suunnattomille ihmisjoukoille vieraissa maissa — näille tuhannelle miljoonalle sielulle, jotka kuolevat epätoivossa, ilman Kristusta, satatuhatta joka päivä".

Jos kohta inhimillisten uskontunnustusten kannalta tulevaisuus on synkkä, esittää Raamattu kuitenkin valoisamman kuvan, ja tarkotuksemme on esittää tämä. Jumalan sanan opastamina uskomme, että Jumalan suuren pelastussuunnitelman tarkotus ei ole ollut eikä tule olemaan näin epäonnistunut yritys. Niille Jumalan lapsille, joita vaivaa epätietoisuus, on oleva huojennus saada huomata miten profeetta Jesaja ennusti juuri tällaista asiain tilaa sekä (ainoaa) parannuskeinoa sitä varten ilmottaessaan: "Katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansan, mutta Herra koittaa sinun ylitses ja hänen ihanuutensa kirkastuu sinun ylitses. Ja kansojen [pakanoiden] pitää vaeltaman sinun valkeudessasi." (Jes. 60: 2, 3.) Tässä ennustuksessa valaisee pimeyttä lupauksen kaari: "Kansojen [maan kansallisuudet ylimalkaan] pitää vaeltaman sinun valkeudessasi".

Maailman keskeymätön pimeys ja kurjuus ja totuuden hidas edistyminen ei ole ollut ainoastaan arvoitus seurakunnalle, vaan on myös maailma tuntenut ja tuntee tilansa. Tämä on ollut tuntuva pimeys niinkuin se, joka peitti Egyptin maan. Tämän todistukseksi ota huomioosi mikä henki on seuraavissa säkeissä, jotka eräs filadelfialainen sanomalehti on painanut. Sitä epäilystä ja kaihoa, joka oli lisääntynyt yhteiskunnan toisiansa vastaan ristiriidassa olevien oppien kautta, eivät kirjottajan sielusta olleet hälventäneet jumalallisen totuuden säteet, jotka suorastaan johtuvat Jumalan sanasta.

"Elo! Suuri kysymys! Luojan tarkoituksen ken meidän heimon suhteen selvittää? Loi meille ihmevoiman, käsityksen ja tahdon, aivot ymmärtää, — vain siks'kö, että surren kärsisimme? Vai onko kuolo yksin määränpää! Mit' onkaan tuolla puolen kuolemamme! Sit' turhaan tutkii, vastaus vaille jää. Nyt lepää entispolvet tuonelassa. He vaivaa, tuskaa ovat tunteneet. Vaan eipä koskaan aikain vartiossa he jälleen meidän luokse saapuneet, jott' meille selviäisi elon salaisuus, tuo, jonka eespäin aavistamme vain. Oi, Luoja! anna teistäs meille tietoisuus sill' ilman sit' en tiemme synkkä ain'. Ei säädös tyhjä meille lainkaan kelpaa. Nyt väärän uskon kahleet katkotaan. Ei kuiva lähde korvaa kaihon velkaa — ei tuota riitä ihmistieto maksamaan. Vaan rauha poistuu, polttaa toivo turha ja mieli tyyni tuskaan vaihdetaan. Kun emme tunne, tulee uskon murha. Oi, Taatto! anna loistos maailmaan, ja silmäys suunnitelmaan korkeaan, mi kätkös on, ja saada tietoon sen, kun silmäin verho poistuu kokonaan, miks' loit sä olennot — ja ihmisen?"