Raamattu opettaa, että on löytynyt kaksi, ja ainoastaan kaksi, täydellistä ihmistä, Aadam ja Jeesus. Aadam luotiin Jumalan kuvan mukaan, se on samoilla sielun ominaisuuksilla, mitä järkeen, muistiin, arvostelukykyyn ja tahtoon tulee, sekä siveellisillä ominaisuuksilla, joihin kuuluu oikeudenmukaisuus, suopeus, rakkaus j.n.e. "Maasta maallinen" oli hän maallinen kuva henkiolennosta, joka omisti samankaltaisia ominaisuuksia, joskin hyvin erilaisia määrään ja ulottuvaisuuteen nähden. Siinä määrin on ihminen Jumalan kuva, että Jumala voi vielä langenneelle ihmiselle sanoa: "Tulkaa ja katsokaamme kummalla on oikeus". — Jes. 1: 18.
Niinkuin Jehova on kaiken valtias, niin tehtiin ihmisestä kaiken maallisen hallitsija: — "meidän kuvamme… ja he vallitkoon kalat meressä ja taivaan linnut ja karjan ja koko maan" j.n.e. (1 Moos. 1: 26). Mooses sanoo meille (1 Moos. 1: 31), että Jumala katsoi ihmistä, jonka hän oli tehnyt — ei ainoastaan alkanut, vaan päättänyt — ja Jumala näki luomuksensa "sangen hyväksi", se on täydelliseksi, sillä Jumalan kannalta katsoen ei mikään, joka ei ole täydellistä, ole sangen hyvää hänen järjellä varustetuissa luoduissa olennoissaan.
Ihmisen täydellisyydestä, sellaisena kuin se oli luomisessa, sanotaan Ps. 8: 6—9: "Sinä teit hänet vähää vähemmäksi enkeleitä; vaan sinä kaunistit hänet kunnialla ja ihanuudella. Sinä asetit hänet töittesi herraksi; kaikki olet sinä hänen jalkainsa alle pannut: lampaat ja härät, kaiken, niin myös metsän eläimet, linnut taivaan alla ja kalat meressä". Muutamat, jotka tahtovat saattaa Raamatun sopusointuun kehitysopin kanssa, ovat esittäneet sen ajatuksen, että tämän paikan mainitseminen Hebr. 2: 7 täytyisi kääntää sanalla vähäksi aikaa, eikä vähässä määrin vähemmäksi enkeleitä. Kuitenkaan ei löydy tukea eikä syytä sellaiselle selitykselle. Tämä on otettu Ps. 8: 6, ja tarkka kreikkalaisten ja heprealaisten lauseitten vertaaminen ei jätä tässä kohdin epäilykselle sijaa. Siinä selvään lausuttu ajatus on: arvossa vähän vähempi kuin enkelit.
David puhuu psalmissa ihmisestä hänen alkuperäisessä tilassaan ja viittaa profeetallisesti siihen, että Jumala ei ole jättänyt alkuperäistä suunnitelmaansa pitää ihmistä kuvanaan ja maan hallitsijana, sekä että hän tahtoo muistaa häntä, lunastaa hänet ja ennalleenasettaa hänet samaan tilaan jälteen. Apostoli (Hebr. 2: 7) kiinnittää huomion samaan seikkaan, että Jumala ei ole jättänyt alkuperäistä aikomustaan; että ihmistä, alkuaan ihanaa ja täydellistä, maan kuningasta, tullaan muistamaan, etsimään ja ennalleenasettamaan. Hän lisää: Me emme vielä näe luvattua ennalleenasettamista, mutta me näemme ensimäisen askeleen, jonka Jumala on ottanut sen toimeenpanemisessa. Me näemme Jeesuksen kruunattuna tällä miehuuden kunnialla ja ihanuudella, jotta hän sopivana lunastushintana voisi maistaa kuolemaa kaikkien puolesta ja siten raivata tien ihmisen ennalleenasettamisessa kaikkeen siihen, mikä kadotettiin. Rotherham, eräs omantunnon tarkimmista kääntäjistä, kääntää tämän kohdan seuraavasti:
"Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että sinä häntä etsit? Sinä teit hänet vähää vähemmäksi sanansaattajia: ihanuudella ja kunnialla sinä kruunasit hänet ja asetit hänet kättesi töitten yli".
Ei myöskään, tule ajatella, että alempi aste ei voisi olla täydellinen. Olio voi olla täydellinen, joskin se on alemmalla olemassaolotasolla kuin toinen: siten olisi täydellinen hevonen alempana kuin täydellinen ihminen j.n.e. Löytyy eri luontoja, elollisia ja elottomia. Valaistaksemme asiaa teemme seuraavan taulun:
Eri asteilla Eri asteilla Eri asteilla Eri asteilta
olevia taivaallisia olevia maallisia olevia kasveja kivikunnassa
tai henkisiä tai eläin
olentoja olentoja
Jumalallinen. Ihminen. Puu. Kulta.
—— Nisäkäs. Pensas. Hopea.
—— Lintu. Ruoho. Kupari.
Enkeli Kala. Sammal Rauta.
Kukin näistä mineraalista voi olla puhdas, kuitenkin on kulta korkeimmassa arvossa. Jos kaikki kasvilajit saatettaisiin täydellisiksi, niin olisivat ne kuitenkin erilaiset luontoon ja arvoon nähden. Samalla tavalla eläimien kanssa: jos kukin laji tehtäisiin täydelliseksi, olisi moninaisuus yhä edelleen olemassa; sillä luonnon täydelliseksi tekeminen ei muuta luontoa. Hengelliset olennot, joskin täydelliset, ovat suhteessaan toisiinsa korkeammalla tai alemmalla asteella luontonsa ja lajinsa puolesta. Jumalallinen luonto on korkein ja kaikkien enkeliluontojen yläpuolella. Ylösnoustessaan tuli Kristus "niin paljon suuremmaksi" täydellisiä enkeleitä, kuin jumalallinen luonto on enkeliluontoa korkeampi. — Hebr. 1: 3—5.
Huomaa tarkoin, että joskin yllä esitetyssä taulussa mainitut luokat ovat selvästi erotetut ja erilaiset, voi niitä kuitenkin verrata toisiinsa seuraavalla tavalla: Korkein kivikunnan aste on alempi tai vähää vähempi kuin alin kasvikunnan aste, koska kasvullisuudessa löytyy elämää. Siten on korkein kasvikunnan aste vähää vähempi alinta eläinkunnan astetta, koska eläinten elämä alimmissa asteissaankin omistaa tietoisuuden omasta olemassaolostaan. Siten on ihminen, vaikkakin korkein eläimistä tai maallisista olennoista, "vähää vähempi enkeleitä", koska enkelit ovat henkisiä tai taivaallisia olentoja.