Meidän tiemme on rosonen, jyrkkä, kaita tie, ja ellemme matkan varrella joka askeleella saisi uusia voimia, niin emme koskaan pääsisi määränpäähän. Mutta meidän johtajamme sanat ovat rohkaisevia: Ole hyvässä turvassa, minä olen voittanut; minun armossani on sinulle kyllä, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa. (Joh. 16: 33; 2 Kor. 12: 9.) Tällä tien vaikeudella on oleva erottava vaikutus pyhittämään ja puhdistamaan "omaisuuden kansaa", josta on tuleva "Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä." Ottamalla huomioon tämän käykäämme rohkealla mielellä armoistuimen luo, jotta me saisimme avuksemme laupeuden ja armon oikeana aikana taistellessamme uskon hyvää kilvoitusta ja koettaessamme voittaa "kirkkauden kruunua" — kuolemattomuutta, jumalallista luontoa. — 2 Tim. 4: 8; 1 Piet. 5: 4.

Pyhyyden raivattu tie.

Kun evankeliumin aikakauden toivo on häikäisevän kirkas ja tie samassa suhteessa vaikea, ahdas ja joka askeleella vaikeuksien ja vaarojen ympäröimä, niin että harvat löytävät sen ja saavat sen lopussa tuon suuren palkinnon, niin on asiain uusi järjestely tulevana aikakautena oleva aivan toisellainen. Samoin kuin se toivo, joka silloin annetaan, on erilainen, niin on myös se tie, joka siihen johtaa, erilainen. Tie kuolemattomuuteen on ollut tie, joka on vaatinut muuten luvallisten ja oikeitten toiveitten, tarkotusten ja toivomusten uhraamista — inhimillisen luonnon ainaisen uhraamisen. Mutta tie inhimilliseen täydellisyyteen, ennalleenasettamiseen, maailman toivo, vaatii ainoastaan synnin poisheittämisen: ei inhimillisten oikeuksien ja etuuksien uhraamista, vaan niiden kohtuullista nauttimista. Se tulee johtamaan henkilökohtaiseen puhdistukseen ja ennalleenasettamiseen Jumalan kuvan kaltaisuuteen, tuohon onnelliseen tilaan, josta Aadam nautti, ennenkuin synti tuli maailmaan.

Tie takaisin todelliseen inhimilliseen täydellisyyteen tehdään hyvin selväksi ja mukavaksi; niin selväksi, ettei kukaan erehdy tiestä; niin selväksi, ettei "tyhminkään vaeltaja tule siiliä eksymään" (Jes. 35: 8); niin selväksi, ettei kenkään tarvitse opettaa toinen toistansa sanoen: Tunne Herraa; sillä kaikki tulevat tuntemaan Herramme, pienimmästä suurimpaan asti. (Jer. 31: 34). Se ei tule olemaan kaita tie, jonka harvat löytävät, vaan kutsutaan sitä "raivatuksi tieksi" yleiseksi tieksi, ei ahtaaksi, kaidaksi, jyrkäksi, epätasaiseksi, vaikeaksi, kokoonpuristetuksi sivutieksi, vaan tieksi joka on erityisesti valmistettu helppoa ja mukavaa matkaa varten erityisesti järjestetty matkustajan mukavuutta silmälläpitäen. Jes. 35: 8, 9 osottaa että se on yleinen tie, joka on avoinna kaikkia lunastettuja varten — kaikkia ihmisiä varten. Jokainen, jonka puolesta Kristus kuoli, ja joka tahtoo omaksua ja käyttää hyväkseen niitä tilaisuuksia ja siunauksia, jotka ostettiin hänen kalliilla verellään, saa tällä pyhyyden tiellä vaeltaa ylöspäin suurta päämäärää kohti: inhimillisen täydellisyyden täydelliseen ennalleenasettamiseen ja ijankaikkiseen elämään.

Näitä ei uskon kautta lasketa vanhurskaiksi eivätkä he sen perustuksella tule pyhiksi ja täydellisiksi Jumalan edessä, vaan kun he alkavat vaelluksensa tällä pyhyyden raivatulla tiellä, tulevat he sillä vaeltamaan ylöspäin todelliseen täydellisyyteen, joka johtuu henkilökohtaisesta ponnistuksesta ja kuuliaisuudesta, jota tarkotusta varten Lunastaja, joka silloin voimallaan hallitsee, tulee tekemään kaiken suotuisaksi. Jokainen tulee saamaan, siinä määrin kuin hän tarvitsee apua uuden valtakunnan viisaalta ja täydelliseltä hallitukselta. Tämä on, kuten monet luultavasti havaitsevat, varsinainen tulos lunastuksesta. Jos meidän Herramme, ihminen Kristus Jeesus, antoi itsensä lunastetuksi kaikkien puolesta, ja jos hän tahtoo, että kaikkien tulee tulla totuuden tuntoon ja sen kautta todelliseen täydellisyyteen, minkätähden ei hän heti tee hyvää, raivattua, yleistä tietä kaikkia varten? Minkätähden ei hän poista esteitä, loukkauskiviä, lankeemuksenkuoppia ja ansoja? Miksi ei auttaa syntistä takasin täyteen sopusointuun Jumalan kanssa, sen sijaan että tie tehdään ahtaaksi, epätasaiseksi, okaiseksi, vaikeasti löydettäväksi ja vielä vaikeammin astuttavaksi? Kykenemättömyys oikein jakaa totuuden sanaa ja nähdä, että nykyinen kaita tie johtaa erityiseen palkintoon ja on olemassa pienen lauman, kanssaperillisten, Kristuksen ruumiin, koettelemista ja valitsemista varten, joka tultuaan valituksi ja korotetuksi päänsä kanssa, tulee siunaamaan kaikki kansat, on aiheuttanut sen, että muutamat suosivat hyvin sekavia ajatuksia tämän aineen suhteen. Kykenemättöminä näkemään Jumalan suunnitelmaa koettavat monet saarnata pyhyyden raivatusta tiestä, mukavasta elämän tiestä nykyisenä aikakautena, vaikkakaan tällaista tietä ei nyt löydy, ja he sekottavat ja sovittelevat tätä ainetta, jotta olosuhteet ja pyhä Raamattu saataisiin pitämään yhtä heidän väärien päätelmiensä kanssa. Raivatulla tiellä, joka kohta avataan, kielletään ainoastaan synnilliset asiat, kun sitävastoin niiden, jotka vaeltavat kaidalla tiellä, täytyy kieltäytyä paljosta ja uhrata paljon sellaista, mikä ei ole syntiä, samalla kuin heidän täytyy alituiseen taistella helposti kietoutuvaa syntiä vastaan. Jälkimmäinen on uhrausten polku, kun sitävastoin tulevan aikakauden tie on oleva raivattu vanhurskauden tie.

Tästä raivatusta tiestä sanotaan kuvaavasti: "Siellä ei tule olemaan ainoatakaan jalopeuraa, eikä muukaan raatelevainen peto vaella sitä myöten, eikä siellä sellaista tavata." (Jes. 35: 9.) Kuinka monta kauheaa jalopeuraa onkaan nyt niiden tiellä, jotka ilolla luopuisivat syntisistä teistä ja pyrkisivät tulemaan vanhurskaiksi! Tällainen jalopeura on harhaan joutunut yleinen mielipide, joka pelottaa monen, niin etteivät he uskalla noudattaa omantunnon ääntä jokapäiväisissä asioissa, kuten pukeutumisessa, talous- ja liikeasioissa j.n.e. Kiusaus väkijuomiin on toinen jalopeura, joka estää tuhansia, jotka olisivat iloisia nähdessään sen poistettuna. Ehdottomilla ja raittiuden ystävillä on nyt edessään jättiläismäinen tehtävä, jonka ainoastaan tulevan aikakauden valta ja hallitus voi panna täytäntöön; ja samaa voidaan sanoa toisista lupaavista parannusharrastuksista. "Eikä muukaan raatelevainen peto vaella sitä myöten." Silloin ei tulla sallimaan mitään jättiläismäisiä yhdistyksiä, jotka ovat järjestetyt yksityisten itsekkäiden etujen edistämiseksi yleisen hyvän kustannuksella. "Ei kukaan vahingoitse eikä turmele koko minun pyhällä vuorellani", sanoo Herra. (Jes. 11:9.) Joskin on vaikeuksia taistellessa pahan taipumuksien voittamiseksi j.n.e., niin on se kuitenkin oleva helppo tie verrattuna tämän aikakauden kaitaan tiehen. Kivet (loukkauskivet) poistetaan ja totuuden lippu tulee johtamaan kansoja. (Jes. 62: 10.) Tietämättömyys ja taikausko tulevat kuulumaan menneisyyteen, ja vanhurskaus tulee saamaan oikeudenmukaisen palkinnon ja vääryys ansaitun rangastuksen. (Mal. 3: 15, 18.) Terveellisen kurituksen sopivien, kehotusten ja helposti ymmärrettävien säädösten kautta tulevat ihmiset kadotettuina, mutta jälleen palanneina lapsina kasvatettaviksi ja opastettaviksi, kunnes suku on saavuttanut sen korkean täydellisyyden, josta isämme Aadam lankesi. Siten tulevat Herran lunastetut palaamaan takasin [turmeluksesta kirkkaalle pyhyyden tielle]… riemulla; ikuinen riemu on oleva heidän päänsä päällä; ilon ja riemun he omistavat, mutta murheen ja huokauksen pitää pakeneman. (Jes. 35: 10.) Herra mainitsee ainoastaan kaksi näistä teistä, koska ei vielä ollut aika kolmannen avaamista varten — aivan samoin kuin hän julistaessaan iloista sanomaa sanoi: "Tämä kirjotus on käynyt toteen korvainne kuullen", mutta tahallaan jätti mainitsematta "koston päivän", koska aika sitä varten ei ollut vielä silloin tullut. (Vertaa Luuk. 4: 19 ja Jes. 61: 2.) Nyt sitävastoin kuin kaita tie lähestyy loppuaan, niin alkaa vanhurskauden kirkas tie näkyä yhä selvemmin ja kirkkaammin koittavan päivän valossa.

Täten olemme löytäneet leveän tien, jolla nykyään ihmiskunnan suuri enemmistö vaeltaa, jotka "tämän maailman ruhtinas" on pettänyt, ja joita johtaa harhaanvievät taipumukset. Me olemme nähneet, että "yhden ihmisen tottelemattomuus" avasi tämän tien, ja meidän sukumme tuli heitetyksi tälle tielle rientääkseen nopeasti turmelusta kohti. Me olemme huomanneet, että pyhyyden raivatun tien tulee avaamaan se Herra, joka antoi itsensä lunastukseksi kaikkien puolesta ja lunasti kaikki siitä kadotuksesta johon "leveä tie" johtaa, ja että se, kun aika on tullut, tulee olemaan avoinna ja helppo kaikkia lunastettuja varten, jotka hän omalla verellään on ostanut. Me olemme edelleen nähneet, että nykyinen "ahdas tie", jonka saman kalliin veren ansio avasi, on erityinen tie, joka johtaa erityiseen palkintoon ja on tehty erityisen ahtaaksi ja vaikeaksi koetellakseen ja kurittaakseen niitä, joita nyt valitaan, jotta he tulisivat osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja meidän Herramme Jeesuksen kanssa kanssaperillisiksi siinä kirkkauden valtakunnassa, joka kohta tulee ilmestymään kaikkien siunaamista varten. Ne, jotka omistavat tämän toivon — jotka näkevät tämän palkinnon — voivat tähän verraten lukea kaikki muut toiveet tappioksi ja roskaksi. — Fil. 3: 8—15.

* * * * *

Oi, mitkä aarteet Herra kantoi.
On suurta tuo, mutt' tottakin.
Myös mulle Kristuselon antoi
ja hengen, lapseuspantinkin.

Oi, kuinka, halpa lapsi, sulle
voin lainkaan, Herra, kelvata,
kun suuret aarteet toit sä mulle,
joit' ei voi järki arvata.