Joskin tämä hädän päivä tulee luonnollisena ja välttämättömänä seurauksena ihmisen langenneesta, itsekkäästä tilasta, jonka Herra täydelleen ennakolta näki ja ennusti, tietäessään edeltäkäsin, että hänen lakejaan ja määräyksiään tultaisiin, muutamia harvoja lukuunottamatta, ylenkatsomaan, kunnes kokemus ja pakko aikaansaisi kuuliaisuutta, niin tulee kuitenkin kaikkien, jotka näkevät tulevien asioitten järjestyksen, mukautua ja järjestää asiansa sen mukaan. Me sanomme kaikille hiljaisille — nöyrille maailmassa samoin kuin Kristuksen ruumiissa: "Etsikää Herraa, kaikki hiljaiset maassa, te, jotka pidätte hänen lakinsa [teette hänen tahtonsa]. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te siten tulette varjelluiksi Herran vihan päivänä." (Set. 2: 3.) Ei kukaan voi kokonaan paeta hätää, mutta ne, jotka etsivät vanhurskautta ja harrastavat nöyryyttä, tulevat omistamaan monta etua toisten edellä. Heidän elämäntapansa, heidän ajatus- ja menettelytapansa samoin kuin heidän myötätuntonsa oikeaa kohtaan, joka tekee heidät kykeneviksi käsittämään Raamatun kuvauksen tästä hädästä ja sen tuloksesta, kaikki on yhteisesti niin vaikuttava, että he kärsivät vähemmin kuin toiset — erittäinkin mitä tuskallisiin epäilyksiin ja synkkiin aavistuksiin tulee.
Tapausten kulku tänä Herran päivänä tulee olemaan hyvin petollinen niille, joilla ei ole Raamatun valoa. Verrattuna pitkiin menneisyysaikoihin ja niiden hitaaseen kulkuun on tämä päivä tuleva nopeasti kuten tuli, joka hävittää akanat (Sef. 2; 2), mutta ei nopeaan kuten salama kirkkaalta taivaalta, kuten muutamat väärin odottavat, luullessaan, että kaikki, mikä on kirjotettu Herran päivästä, on täyttyvä kaksikymmentäneljätuntisena päivänä. Se on tuleva niinkuin "varas yöllä" siinä merkityksessä, että sen lähestyminen maailmalle ylimalkaan on oleva salainen ja huomaamaton. Tämä päivä on oleva ikäänkuin sarja suonenvedon kaltaisia nykäyksiä, jotka uudistuvat yhä lyhyemmillä väliajoilla ja vaikeimpina, kuta pitemmälle päivä kuluu aina loppuun asti. Apostoli viittaa tähän sanoessaan: "Niinkuin raskaan vaimon synnytystuska." (1 Tess. 5: 2, 3.) Lievennys tulee ainoastaan siten, että syntyy uusi asiain järjestys — uusi taivas [Kristuksen henkinen hallitus] ja uusi maa [uudelleen järjestetty yhteiskunta], jossa vanhurskaus asuu (2 Piet. 3: 10, 13), jossa oikeus ja rakkaus voiman ja itsekkäisyyden sijasta tulee laiksi.
Joka kerran, kun tämä uuden ajan synnytystuska kohtaa nykyistä yhteiskuntaruumista, huomataan sen voima ja rohkeus pienemmäksi ja kivut vaikeimmiksi. Yhteiskunnan parantajat [valtion taloudenhoitajat] voivat ainoastaan huojentaen ja viisaasti johtaen lieventää välttämättömän synnytyksen kulkua — valmistaen vähitellen teitä itse tapahtumalle. He eivät voi ehkäistä sitä vaikka kuinka tahtoisivat, sillä Jumala on määrännyt sen tapahtuvaksi. Moni yhteiskunnan parantaja tulee kuitenkin olemaan aivan tietämätön todellisen sairauden suhteen ja sen tarpeista ja vaadittavista toimenpiteistä. Nämä tulevat ryhtymään ehkäiseviin toimenpiteisiin. Joka kerran kun hädän kohtaus on mennyt ohi, tulevat he käyttämään tilaisuutta vahvistaakseen entiseen olotilaan kiinnittäviä siteitä lisäten sen kautta tuskaa, ja vaikkakaan he eivät kauvemmin voi estää syntymistä, tulee heidän väärä menettelytapansa jouduttamaan potilaan kuolemaa; sillä vanha asiain järjestys tulee kuolemaan ponnistaessaan uuden aikaansaamiseksi.
Asettakaamme nyt apostolin voimakas kuva syrjään ja käyttäkäämme tavallista kieltä: — Joukkojen ponnistukset irtautua pääomien ja koneitten vallasta tulevat olemaan kypsymättömät; suunnitelmat ja järjestelmät tulevat olemaan epätäydelliset ja riittämättömät, kun ne aika-ajoittain koettavat tunkeutua "tuotannon ja kysynnän" siteitten ja rajotusten läpi pirstotakseen ne, huomatessaan niiden käyvän heille liian ahtaiksi. Jokainen epäonnistunut yritys tulee lisäämään pääoman luottamusta sen kykyyn pysyttää asiain uusi järjestys sen nykyisissä rajoissa, kunnes liittojärjestysten ja hallitusten nykyinen vastustusvoima lopullisesti on saavuttanut äärimäisen rajansa, jolloin yhteiskuntajärjestyksen kieli katkeaa, laki ja järjestys häviävät, ja laajalle ulottuva anarkia aikaansaa kaiken sen hädän, minkä profeetat ovat ennustaneet, "jonka vertaista ei ole maailman alusta tähän asti ollut" "eikä [Jumalalle kiitos tästä lisäyksestä] tule" tämän jälkeen.
Israelin vapautus Egyptistä ja niistä vaivoista, jotka kohtasivat egyptiläisiä, näyttää olevan kuvaus maailman odotettavissa olevasta lunastuksesta sen kautta, joka on suurempi kuin Mooses, ja josta Mooses oli esikuva. Tällöin vapautetaan ihmiset Saatanan vallasta ja kaikista niistä keinoista, joita hän on miettinyt pitääkseen ihmisiä synnin ja eksytyksen orjuudessa. Ja samoin kuin Egyptin vaivoilla oli paaduttava vaikutus, niin pian kuin ne otettiin pois, samoin on tilapäinen kipujen lievennys tänä Herran päivänä paaduttava muutamia, ja he tulevat sanomaan köyhille, kuten egyptiläiset Israelille: "Te olette laiskoja" ja sentähden tyytymättömiä, ja koettavat he luultavasti heidän tavoin lisätä kuormaa. (2 Moos. 5: 4—23.) Mutta viimein tulevat kaikki sellaiset toivomaan, kuten Faarao viimeisen vaivansa yönä, että he olisivat kauvan sitten menetelleet sääliväisemmin ja viisaammin. (2 Moos. 12: 30—33.) Voidaksemme yhä edelleen seurata yhtäläisyyttä, niin tulee meidän muistaa, että vaikeudet tänä Herran päivänä kutsutaan "seitsemäksi vihan maljaksi" tai "seitsemäksi viimeiseksi vaivaksi", sekä että vasta viimeisen kestäessä tapahtuu tuo suuri maanjäristys (vallankumous), jolloin kaikki vuoret (kuningaskunnat) tulevat häviämään. — Ilm. 16: 17—20.
Vielä eräs seikka tämän hädän päivän suhteen on se, että se on tullut juuri oikeaan aikaan — Jumalan oikeaan aikaan. Tämän teoksen seuraavassa osassa esitetään vanhan testamentin lain ja profeettain todistus samoin kuin uudessa testamentissa olevat Jeesuksen ja apostolisten profeettain todistukset, jotka selvästi ja erehtymättömästi osottavat, että tämä hädän päivä aikajärjestyksessä on asetettu Messiaan ihanan tuhatvuotishallituskauden alkuun. Tämä välttämätön valmistus tulevan tuhatvuotiskauden ennalleenasettamistyötä varten tulee juuri jouduttamaan hätää.
Pahan kuusituhatvuotisen vallan aikana aina Kristuksen vanhurskaan ja mahtavan hallituksen määrättyyn pystyttämisaikaan asti olisi langenneille ihmisille ollut vahingollista, jos he aikamme työtäsäästävien koneitten aikasemman kehityksen kautta tai muulla tavalla olisivat saaneet paljon joutilasta aikaa käytettäväkseen. Kokemus on antanut aihetta sananparteen: "Laiskuus on paheiden äiti", ja varmentaa siten Jumalan päätöksen viisauden: "Otsasi hiessä pitää sinun syömän leipäsi, kunnes tulet jälleen maaksi." Kaikkien Jumalan toimenpiteitten mukaisesti on tämäkin rakkaudesta rikas ja viisas, koituen lopulta hänen luotujen olentojensa parhaaksi. Herran päivän hätä, jonka muodostumisen me jo näemme, varmentaa Jumalan toimenpiteitten viisauden; sillä, kuten olemme nähneet, johtuu tämä työtäsäästävien koneitten liikatuotannosta ja eri yhteiskuntaluokkien kykenemättömyydestä mukautua uusien olosuhteiden mukaan, joka on seuraus kaikkien puolueitten itsekkäisyydestä.
Järkähtämätön todistus siitä, että nyt on Jumalan oikea aika toimeenpanna asiain uusi järjestys, on se, että hän nyt kohottaa tietämättömyyden verhoa antaen tiedon ja keksintöjen valon vähitellen virrata yli ihmiskunnan, josta johtuu yllämainitut seuraukset, joka kaikki on edeltäpäin ennustettu. (Dan. 12: 4, 1.) Jos tieto olisi tullut ennen, olisi hätä myöskin tullut ennemmin, ja jos yhteiskunta myrskyn ja sulamisen jälkeen olisikin voinut uudelleen järjestäytyä, ei se kuitenkaan olisi ollut sellainen maa (yhteiskuntajärjestys), jossa vanhurskaus olisi hallinnut ja asunut, vaan uusi maa tai järjestelmä, jossa synti ja paheet olisivat tulvineet paljon suuremmassa määrässä kuin nyt. Hyvän oikeudenmukainen jakaminen, jonka työtä-säästävät koneet olisivat aikaansaaneet, olisivat vähitellen johtaneet yhä lyhempään työaikaan. Kun langennut ihminen turmeltuneine tapoineen siten olisi vapautunut alkuperäisestä suojeluskilvestään, ei hän olisi voinut käyttää vapauttaan henkiseen, siveelliseen ja ruumiilliseen parannukseen, vaan, kuten menneitten aikojen historia osottaa, olisi hänen taipumuksensa vienyt häntä irstailuun ja paheisiin.
Se seikka, että verhoa nyt jossakin määrin kohotetaan, antaa ihmissuvulle tuhansia mukavuuksia ja valmistaa ennalleenasettamis-aikakauden alusta alkaen aikaa sivistykseen ja siveelliseen ja ruumiilliseen kehitykseen sekä vaatteitten että elannon hankkimiseksi niille joukoille, jotka aikaa myöten herätetään haudoista. Ja edelleen aikaansaa tämä sen, että hätä tulee juuri siihen aikaan, jolloin se koituu ihmissuvulle suurimmaksi hyödyksi terottaessaan sille tuon opetuksen sen omasta kykenemättömyydestä hallita itseään — juuri tuhatvuotispäivän sarastuksessa, jolloin kuten Herra on järjestänyt, hän, joka lunasti kaikki, on ryhtyvä siunaamaan heitä rautavaltikan voimakkaassa hallituksessa, antaen heille täyden tiedon ja täyden avun, jotta he sen kautta asetettaisiin ennalleen alkuperäiseen täydellisyyteen ja ikuiseen elämään.
Pyhien velvollisuudet ja edut.