Mooses, tullessaan alas vuorelta ilmottamaan lakiliittoa Israelin lapsille, oli uuden liiton suuremman Lainantajan ja Välimiehen esikuva, joka toisessa tulemisessaan astuu esille hallitsemaan ja siunaamaan maailmaa. Mooses oli siis esikuva Seurakunnasta kokonaisuudessaan, jonka päänä Herramme on. Mooseksen oleminen Herran läheisyydessä sai hänen kasvonsa loistamaan niin, ettei kansa voinut katsoa häneen, ja hänen oli sentähden pidettävä peitettä, esikuvaten täten Kristuksen hengellistä kirkkautta. Tämä valaisee sitä kohtaa, jota juuri tarkastamme. Kristus omistaa todellisen ihanuuden ja kirkkauden, on Isän olennon perikuva, ja meidän on tultava hänen kaltaisikseen, eikä kukaan ihminen voi nähdä tätä kirkkautta. Millä tavalla Lain antaja tulleekaan näyttäytymään maailmalle, kun Herran kirkkaus tulee ilmi, varmaa on vaan, ettei henkiolentojen kirkkautta tulla näkemään. He tulevat puhumaan peitteen läpi — verhon takaa. Tätä ja paljon muuta tarkotettiin Mooseksen peitteellä. — 2 Moos. 34: 30—33.
Siinä määrässä kuin me omistamme aineelle huolellista tutkimusta, tulemme yhä enemmän näkemään sitä jumalallista viisautta, joka ilmeni siinä tavassa, jolla Herramme ylösnousemus ilmotettiin apostoleille, jotta heistä tulisi täydellisesti vakuutettuja, luotettavia todistajia, ja jotta hiljaiset maailmassa voisivat ottaa vastaan heidän todistuksensa ja uskoa, että Jumala herätti Herramme kuolleista — jotta he voisivat tuntea hänet, joka oli kuollut; mutta nyt elää ijankaikkisesti, ja uskoa ja tulla Jumalan luokse hänen kauttansa. Ja kun me katselemme häntä totuuden pyhän Hengen johdolla, laajenee mielemme, ja me emme enää näe hänessä ihmistä Kristusta Jeesusta, vaan voiman ja kunnian Herran, joka on osallinen jumalallisesta luonnosta. Ja siten me tunnemme hänet, jonka tulemista ja valtakuntaa Seurakunta niin vakavasti on rukoillut ja odottanut. Eikä kukaan, joka käsittää hänen suuren korottamisensa, voi hänen toisessa tulemisessaan odottaa ihmistä Kristusta Jeesusta siinä liharuumiissa, joka oli valmistettu uhriksi ja haavotettiin ja annettiin kuolemaan meidän lunastukseksemme. Ei myöskään tule odottaa, että hän toisessa tulemisessa tulee "näkymään" tahi ilmestymään erilaisissa liha- ja luu-ruumiissa maailmalle — tämä oli tarpeellista näille varhaisille todistajille. mutta ei ole nyt enää. Hän tulee, kuten saamme nähdä, ilmottamaan toisen läsnäolonsa aivan erilaisella tavalla.
Siitä, mitä olemme huomanneet henkiolennoista ja heidän tavastaan ilmaista itseään menneinä aikoina, näemme selvästi, että jos Herramme toisessa tulemisessaan ilmestyisi sillä tavalla, että hän joko avaisi maailman silmät, jotta voisivat nähdä hänen kirkkautensa, niinkuin hän teki Paavalille ja Danielille, tahi ottaisi ihmisruumiin, olisi tämä vahingoksi sille suunnitelmalle, jonka hän on ilmaissut Sanassaan. Jos hän näyttäytyisi kirkkaudessaan maailmalle, kun heidän silmänsä yliluonnollisella tavalla tehtäisi kykeneviksi näkemään hänet, tulisi vaikutus olemaan lamauttava suuren valtavuutensa vuoksi, ja jos hän sitä vastoin näyttäytyisi ihmisenä, olisi tämä alentavaa hänen arvolleen ja maailma saisi sen kautta alhaisemman käsityksen jumalallisesta luonnosta ja muodosta, joka ei olisi yhtäpitävä todellisuuden kanssa. Ja koska ei kumpikaan tapa näytä tarpeelliselta eikä edulliselta nykyään, niin emme voi otaksua, että kumpaakaan näistä tavoista tultaisiin käyttämään.
Päinvastoin on meidän odotettava, että Kristus-henkilö tulee ilmestymään ihmissuvun lihassa samalla tavalla kuin silloin, kun Herra "tuli lihaksi" ja asui ihmisten keskuudessa, kun Jumala oli ilmestynyt hänen lihassansa. Ihmisluonto on, kun se on täydellinen ja sopusoinnussa Jumalan kanssa, Jumalan kuva lihassa; niinmuodoin oli alkuperäisesti täydellinen Aadam Jumalan kuva ja niin oli täydellinen ihminen Kristus myös. Siten saattoi hän sanoa opetuslapselleen Filippukselle, joka pyysi saada nähdä Isää: "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän" — on nähnyt Jumalan kuvan lihassa, "Jumalan ilmestyneenä lihassa." (engl. kään.)
Samoin tulevat myös ihmissuvun jäsenet ylipäänsä, siinä määrin kuin he vähitellen jälleen saavuttavat, kauvan kadoksissa olleen Jumalan kuvan, olemaan luonnollisia kuvia Isästä ja Kristushenkilöstä. Kohta tuhatvuotiskauden alussa tulee olemaan, niinkuin olemme nähneet, täydellisiä ihmisolentoja maailman nähtävänä (I Osa, siv. 350—355): Aabraham, Isak ja Jaakob ja pyhät profeetat, jotka jo ovat tulleet koetelluiksi ja hyväksytyiksi, tulevat olemaan "ruhtinaita" ihmisten seassa, hengellisen, näkymättömän valtakunnan näkyväisiä edustajia. Näissä tulee Kristus ilmestymään — heidän lihassaan — niinkuin Isä oli ilmestynyt hänen lihassaan. Ja sitä mukaan kun "se, joka tahtoo" saavuttaa täydellisyyttä ja taipuu täydelliseen sopusointuun Kristuksen tahdon kanssa, tulee jokainen sellainen tulemaan Jumalan ja Kristuksen kuvaksi ja jokaisessa sellaisessa tulee Kristus ilmestymään.
Täydellinen ihminen, joka on luotu Jumalan kuvaksi siveellisessä suhteessa, saattaa, kun hän kerran on kokonaan pyhittänyt itsensä Jumalalle, täydellisesti käsittää Jumalan pyhän Hengen ja Sanan; ja kirkastettu Seurakunta on opastava häntä. Epäilemättä tulevat myös näyt ja ilmestykset ja tiedonannot ylipäänsä hengellisen valtakunnan ja sen maallisen edustajien välillä olemaan esteettömämpiä ja yleisempiä kuin mitä ne ennen milloinkaan ovat olleet — enemmän sen tapaisia kuin kanssakäyminen Eedenissä oli, ennenkuin synti toi mukanaan kirousta ja erottamista Jumalan suosiosta ja yhteydestä hänen kanssaan.
Ei siis ole olemassa mitään, järjen enemmän kuin Raamatunkaan kannalta, joka vaatisi Herramme toisessa tulemisessa näyttäytymään erilaisissa liha- ja luuruumiissa. Ettei sellainen menettelytapa ole tarpeellinen, selviää siitä menestyksestä, mikä Saatanan valtakunnalla on ollut, joka vaikuttaa ihmisien kautta välikappaleinaan. Ne, jotka ovat mielistyneet pahan ja eksytyksen henkeen, edustavat suurta, näkymätöntä ruhtinasta täydellisimmässä määrässä. Hän ilmestyy siten heidän lihassaan, vaikka itse onkin ihmisille näkymätön henkiolento.
Kristus-henkilön jäsenet tulevat, kun ovat tulleet muutetuiksi ja tehdyiksi osallisiksi Jumalallisesta luonnosta, olemaan henkiolentoja yhtä varmasti kuin Saatanakin on sellainen ja yhtä näkymättömiä ihmisille. Heidän toimintansa tulee tavaltaan olemaan samanlainen, mutta suora vastakohta luonteeseen ja tuloksiin nähden. Heidän kunniakkaat jäsenensä, jotka eivät ole tietämättömyyden ja heikkouden orjuuttamia kuten suurin osa Saatanan palvelijoista, vaan täydellisiksi tehtyjä ja "todella vapaita", tulevat toimimaan älykkäällä ja sopusointuisella tavalla vapaasta valinnasta ja rakkaudesta, ja heidän luottamustoimensa tulevat olemaan palkintoja vanhurskaudesta.
Herramme läsnäolo tulee ilmestymään maailmalle "suuren voiman ja kirkkauden" ilmiöinä, ei kumminkaan ainoastaan luonnollisille silmille vaan sen ymmärryksen silmille, siinä määrässä kuin ne avautuvat huomaamaan niitä suuria muutoksia, joita uusi Hallitsija tulee aikaansaamaan. Hänen läsnäolonsa ja oikeudenmukainen hallituksensa tulee näkymään sekä niissä rangastuksissa että niissä siunauksissa, jotka tulevat vuotamaan maailmaan hänen hallituksestansa.
Kauvan ja yleisesti on uskottu, että hätä ja vaikeudet tulevat jumalattomille pahuuden rangastuksena. Koska tämä näytti olevan luonnollinen ja oikea laki, ovat ihmiset ylipäänsä omaksuneet tämän mielipiteen, ajatellen sen olevan niinkuin olla tulee, vaikkei olisikaan niin. Ankara todellisuus todistaa kumminkin Raamatun kanssa, että menneisyydessä saivatkin jumaliset useimmiten kärsiä vaikeuksia ja vaivoja. (2 Tim. 3: 12.) Mutta "hädän päivänä", sinä neljänkymmenen vuoden aikana, joka johtaa Messiaksen hallituksen alkuun, asiaintila tulee olemaan päinvastainen. Sinä päivänä tulevat pahat voimat kumottaviksi, ja asteettain pystytetty oikeudenmukaisuus tulee pian aikaansaamaan tekojansa vastaavan koston niille, jotka tekevät pahaa, ja siunauksia niille, jotka tekevät hyvää. — "Tuska ja ahdistus jokaisen pahaa harjottavan ihmisen sielulle — — — mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka harjottaa sitä mikä hyvää on" — tänä "vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päivänä, hänen, joka antaa kullekin tekojensa mukaan." — (Room. 2: 9, 10, 5, 6.) Ja koska nyt on niin paljon sellaista, joka on pahaa, tulee kosto aluksi olemaan hyvin laajaperäinen, jota seuraa "ahdistuksen aika, jommoista ei ole ollut siitä saakka, kun ihmiset rupesivat olemaan." Tällä tavalla, kostossa, hädässä ja vihassa kansojen yli, tulee Jumala ilmottamaan maailmalle, että armotalouksien ja hallitsijain vaihdos on tapahtunut. Ja tällä tavalla, "kun Herran tuomiot kohtaavat maata, niin maan piirin asukkaat oppivat vanhurskautta." (Jes. 26: 5—11.) He tulevat oppimaan, että uuden asiaintilan vallitessa ne, jotka tekevät oikein, korotetaan, ja jotka tekevät pahaa, estetään ja rangastaan. Joka tahtoo saada selvän profeetallisen todistuksen tästä valtakunnasta ja sen toiminnasta nöyrien, oikeutta harrastavien, köyhien, tarvitsevaisten ja sorrettujen hyväksi, ja yksinoikeuksien [monopoolien] ja jokaisen vääryyteen ja sortoon perustuvan järjestelmän kumoamisesta ja inhimillisten olosuhteiden yleisestä tasottamisesta, lukekoon tarkasti psalmit 72: 1—19; 37: 1—14.