Raamatussa on muutamia lausuntoja Herramme palaamisen ja ilmestymisen tavasta, jotka, kunnes ovat tulleet kyllin tarkkaan tutkituiksi, näyttävät puhuvan toisiansa vastaan. Ja epäilemättä ovat ne olleet omiaan Jumalan tarkotuksen mukaisesti kätkemään totuuden, kunnes oikea aika sen ymmärtämiselle on tullut; eikä se silloinkaan ole kaikille, vaan ainoastaan tuolle vihkiytyneiden erityiselle luokalle, jolle se oli aijottu.
Esimerkiksi, Herramme sanoi: "Katso, minä tulen niinkuin varasi." ja "niinkuin kävi Noan päivinä, niin käy myös ihmisen pojan päivinä [hänen läsnäolonsa päivinä]: he söivät, joivat, naivat ja naittivat"; "eivätkä tietäneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli." Ja kun fariseukset kysyivät Jeesukselta milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla" — Hm. 16: 15; Luuk. 17: 26, 27, 20; Matt. 24: 38, 39.
Nämä raamatunpaikat ilmottavat ja valaisevat selvästi Herramme tulemisen tapaa. Ne osottavat, että hän tulee olemaan läsnä, näkymättömänä, ja sen ohella tulee toimittamaan työn, josta maailma jonkun aikaa tulee olemaan täydellisessä tietämättömyydessä. Hänen tulonsa täytyy siis tapahtua hiljaisella tavalla, kokonaan maailman tietämättä, aivan "kuin varas" tulee, meluamatta tahi tekemättä jotain sellaista, joka saattaisi herättää huomiota. Niinkuin Noan päivinä maailma hoiti asioitaan, antamatta vähääkään häiritä itseään ja vähääkään uskomatta Noan saarnaa tulevasta vedenpaisumuksesta, samalla tavalla tulee maailma, Herran päivän alkupuolella, uskomatta hänen läsnäoloonsa ja tulossa olevaan hätään menemään menoaan vähääkään välittämättä sellaisesta saarnasta, kunnes hädän suuressa vedenpaisumuksessa vanha maailma — asiain vanha järjestys — hukkuu, häviää, valmistaakseen tilaa uuden järjestyksen, Jumalan valtakunnan, täydelliselle pystyttämiselle koko taivaan alle. "Niinkuin kävi Noan päivinä, niin käy myös ihmisen Pojan (läsnäolon) päivinä."
Toiselta puolen löydämme sellaisia raamatunpaikkoja, jotka ensimäisellä silmäyksellä näyttävät olevan suorassa ristiriidassa näiden kanssa; kuten esimerkiksi: "Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kajahtaessa." — "Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille." — "He [maailma] näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella." — "Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikkien silmät saavat nähdä hänet." — 1 Tess. 4: 16; 2 Tess. 1: 7, 8; Matt. 24: 30; Ilm. 1: 7.
Totuuden etsijöinä ei meidän kelpaa sanoa mitä näihin paikkoihin tulee, että useammat niistä näyttävät tukevan sitä mielipidettä, mikä meistä on parempi, ja sitten jättää kaikki muut huomioonottamatta. Ennenkuin olemme saaneet sellaisen käsityksen, jossa Raamatun jokainen lausunto, kysymyksessä olevasta asiasta, tulee kylliksi kuulumaan, emme saa olla varmat päässeemme totuuden perille. Yksi ainoa Jumalan lause on yhtä totinen, ja yhtä luja perustus uskolle kuin sata lausetta. Olisikin ymmärtäväisempää etsiä sopusointuista käsitystä, kuin tehdä yksipuoliseen tulkintaan perustuvia johtopäätöksiä ja opinsuuntia, siten pettäen itseään ja muita.
Ylipäänsä eivät kristityt ollenkaan vaivaa itseään saadakseen näitä lauseita sopusointuun, ja siksi ovat heidän käsityksensä yksipuolisia ja vääriä. Jälkimäinen lauseryhmä on yhtä varma kuin ensimäinenkin ja opettaa näennäisesti suoran vastakohdan Herramme tulemisen ja läsnäolon hiljaiselle, huomaamattomalle, varasmaiselle tavalle. Paitsi näitä lausuntoja, saamme vielä kaksi muuta valaistusta hänen tulemisensa tavalle, nimittäin: "Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva SAMALLA TAVALLA kuin te näitte hänen taivaaseen menevänkin", ja: "Niinkuin salama lähtee idästä ja näkyy länteen saakka, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva." (Apt. 1: 11; Matt. 24: 27.) Tullakseen oikeaan tulokseen, on näillekin annettava oikea arvo.
Ainettamme tutkiessa on meidän huomattava kaksi asiaa: Herramme ilmotti varmuudella, ettei hänen valtakuntansa tule nähtävällä tavalla ja että hänen tulemisensa, hänen läsnäolonsa olisi niinkuin varkaan ja vaatisi terävää ja tarkkaa huomiota sen ilmisaamiseksi ja näkemiseksi. Ja toiseksi, että kaikki ylempänä olevat raamatunpaikat, joita on käytetty tukemaan Herramme ulkonaista, näkyväistä ilmestymistä, ovat lausutut hyvin kuvauksellisella kielellä, lukuunottamatta sitä, joka sanoo hänen tulevan samalla tavalla kuin hän meni pois. Kuvauksellisten lausuntojen täytyy aina, kun niitä tulkitaan, taipua suoranaisempien, kirjaimellisempien mukaan, niin pian kun niiden kuvauksellinen luonne tulee ilmi. Milloinka vaan kirjaimellinen tulkinta tekee väkivaltaa järjelle ja saattaa myös paikan suoranaiseen ristiriitaan sanan mukaisesti käsittävien Raamatun paikkojen kanssa, on sellaista paikkaa pidettävä kuvauksellisena. Kuvauksellisuutta on siinä koetettava tulkita sopusoinnussa selvästi havaittavien suoranaisten ja kirjaimellisten paikkojen kanssa, samoin kuin ilmotetun suunnitelman yleisen luonteen ja tarkotuksen kanssa. Kun kuvaukselliset paikat ymmärretään kuvauksellisiksi ja tulkitaan sen mukaan, selviää meille ihana sopusointu kaikkien näiden lausuntojen välillä. Tarkastakaamme nyt niitä ja huomatkaamme, miten täydellisesti ne pitävät yhtä niiden paikkojen kanssa, jotka eivät ole kuvauksellisia.
"Itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, Ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kajahtaessa." — (1 Tess. 4: 16.) Ääni ja pasuuna, joita tässä mainitaan, vastaavat kaikin puolin samoja kuvia Ilmestyskirjan 11: 15—19: — "Seitsemäs enkeli pasunoi; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: 'Maailman kuninkuus on tullut Herramme ja hänen Voideltunsa omaksi, ja hän on hallitseva ijankaikkisuuksien iankaikkisuuksissa — — Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet'", j.n.e. Samoja tapauksia tarkotetaan Danielin ennustuksessa: — "Siihen aikaan nousee [ottaa hallituksensa] Mikael [Kristus] — — — ja se on oleva ahdistuksen aika, jommoista ei ole ollut siitä saakka, kun ihmiset rupesivat olemaan, — — — ja useat jotka maan tomussa makaavat, heräävät." Mainitessaan äänistä ja pasuunasta, liittää Paavali tiedonannon: "ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin." 2 Tim. 4: 1 selittää hän edelleen, että Kristus on tuomitseva eläviä ja kuolleita sekä ilmestymisensä että valtakuntansa kautta; ja elävien kansojen tuomitsemisen alkamista kerrotaan kaikkialla suurimman hädän ajaksi, mikä koskaan on ollut. — Dan. 12: 1.
Siten tarkottavat Paavali, Johannes ja Daniel selvästi samaa aikaa, Herramme ilmestymisen aikaa ja hänen valtakuntansa pystyttämistä keskelle tuota suurta hätää ja niitä tapahtumia, jotka käyvät sen ajan edellä ja alkavat sen. Kaikki kolme esittävät samoja seurauksia Mikaelin nousemisesta, äänistä ja pasuunasta, nim. hätää ja vihaa kansojen yli sekä kuolleiden ylösnousemista. Huomaa tämän jälkeen kuvausta:
"KÄSKYHUUDOLLA." Se kreikkalainen sana, joka tässä käännetään "käskyhuudolla" on keleusma, joka merkitsee herätys- tahi kehotushuutoa. Huuto käsittää julkista tiedonantoa, joka ei ole aijottu muutamille harvoille yksityisille, vaan sekalaiselle yleisölle. Sen tarkotuksena on joko pelästyttää ja tehdä rauhattomaksi tahi auttaa ja kehottaa. Taikka saattaa sillä olla erilainen vaikutus toiseen, ja vastakkainen vaikutus toiseen luokkaan, aina asianhaarojen ja suhteiden mukaan.