Eikä siinä kyllin, vaan tulee tuleva taistelu kaikissa sivistyneissä maissa ylimysten ja joukkojen välillä olemaan siinä määrin ennen kuulumaton, aivan erilainen kaikkia, mitä ennen on nähty, että tyynimieliset, vanhoilliset, uskonnollisystävälliset henkilöt, peläten yhteiskunnan täydellisesti menevän perikatoon sekasorrossa ja anarkiassa, luonnollisesti tulevat pitämään yksinvaltaa, sortoa ja pakkoa parempana, kuin mitä tahansa muuta, joka varmasti on pahempaa. Luonnollisesti tulevat sellaiset yhtymään kirkkoon ja valtioon, rikkauteen ja ylimystöön, yhteisien ponnistusten kautta pidättämään ja estämään välttämätöntä yhteentörmäystä — "sotaa Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä".
Lopuksi tulevat nähtävästi ainoat poikkeukset tästä menettelytavasta rauhan ja totisen uskonnon ystävien joukossa olemaan ne, joille kaikkien kuningasten Kuningas suvaitsee Sanansa kautta ilmottaa suunnitelmansa (Joh. 16: 13), ja jotka täydellisesti luottavat hänen viisauteensa ja rakkauteensa kuin myös hänen kykyynsä antaa kaiken vaikuttaa hänen lupauksiensa toteuttamiseksi. Ainoastaan sellaiset vanhoilliset ja järjestystä rakastavaiset, jotka näkevät mikä merkitys tulevalla yhteiskunnallisella mullistuksella täytyy olla Jumalan suunnitelmassa, vanhentuneiden järjestelmien poistamisessa, joiden aika on mennyt, ja maailman valmistamisessa, suuren tasottamistoimen kautta, tuhatvuotiskauden vanhurskaudellista hallitusta varten, kykenevät käsittämään asiain tilan ja toimimaan sen mukaisesti. Mutta näitä tullaan käsittämään väärin, ja heidän ponnistuksillensa osottaa asiain oikeaa tilaa, ja ainoaa ja oikeaa parannuskeinoa, tulevat nähtävästi ne panemaan esteitä, jotka eivät näe ihanaa lopputulosta, ja jotka, vastahakoisia kun ovat luopumaan omasta tahdostansa, ajatuksistansa ja suunnitelmistansa, eivät kykene näkemään Jumalan suunnitelmia. Kun estäviä, supistavia ja pakottavia toimenpiteitä katsotaan tarpeellisiksi, eivät sellaiset toimenpiteet ainoastaan tule suunnattaviksi työväenjärjestöihin ja julkaisuihin, jotka ajavat heidän asiaansa, olkoonpa kysymys heidän oikeuksistansa tahi kärsityistä vääryyksistä, vaan myös muita sellaisia kohtaan, jotka osottavat Jumalan suunnitelmaa ja todellista syytä ja ainoaa parannuskeinoa kansakuntien suureen hätään. Niin, se aika ei todennäköisesti ole monenkaan vuoden päässä, jolloin estäviä toimenpiteitä tullaan tekemään jokaista pyhimysten ponnistusta vastaan levittäessään iloista sanomaa tulevasta valtakunnasta, kaikki sillä perustuksella, että kaikkien etu ja yleinen hyöty vaatii tätä.
Siten tulevat ennustukset toisessa psalmissa täyttymään ja luultavasti lopulta katkerammalla tavalla kuin nyt saattaa kuvaellakaan, vaikka se jo on osittain toteutunut ruumiin Päälle. — Apt. 4: 25—29. Sama välttämättömyys sananvapauden supistamiseksi valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä, tulee luultavasti kohtaamaan vapautta lausua ajatuksiansa uskonnollisissakin kysymyksissä, jotka todellisesti ovat kaiken vapauden perustuksena. Ei olisi ihmeteltävää, jos "vahva hallitus" monarkiia, jonakin päivänä tulisi korvaamaan nykyistä suurta Ameriikan tasavaltaa; ja on aivan luultavaa, että yksi ainoa yhteinen uskonto tulee pidettäväksi kohtuullisena ja tulee julistettavaksi, josta poikkeavaa opetusta tullaan pitämään valtiollisena rikoksena, jota käsitellään ja rangastaan sen mukaan. Sellainen vaino tämän aikakauden lopussa, ei ainoastaan muodostaisi yhtä rinnakkaisuutta lisää juutalaiselle elonkorjuulle (Apt. 4: 10—13, 23—30; 5: 29—41; 11: 19), vaan antaisi se myös laajemman ja syvemmän merkityksen apostolien Paavalin ja Johanneksen sanoille (2 Tim. 4: 3; Ilm. 13: 17) sekä totisen Seurakunnan maallisen matkan loppua valaiseville esikuville, sellaisina kuin ne esitetään Elijan ylösottamisessa tuulispäässä ja Johannes Kastajan vangitsemisessa ja mestauksessa.
Kaksi opetusta me voimme eduksemme saada tästä, osottakootpa sitte tulevaiset tapahtumat, että olemme lukeneet profeetallisen todistuksen oikein tai väärin, ja ne ovat nämä: ensiksikin tulee meidän olla niin valmistetut, niin asestetut, niin perinpohjin varustetut voittamattomalla totuudella, että vaino ainoastaan voi vaikuttaa meissä suurempaa uutteruutta viekottelematta meitä yllätyksen tai pelvon kautta alentamaan lippumme tunnussanaa tai antautuman, kun maailman kuninkaat nousevat ja kansain uskonnollisten ruhtinaiden kanssa kokoontuvat meitä vastaan ja niitä totuuksia vastaan, joista Jumala on suonut meille etuoikeuden todistaa hänen palvelijoinaan ja lähettiläinään (1 Joh. 3:1); toiseksi tulee sellaisien ajatuksien tulevaisuudesta verrattuina etuihin nykyisyydessä olla omiaan innostamaan jokaista vihkiytynyttä Jumalan lasta käyttämään ahkeruudella nykyisiä suuria elonkorjuutilaisuuksia ja etuisuuksia, muistaen, että "elonkorjaaja saa palkan" yhtä varmasti kuin se, joka on istuttanut ja kastellut, ja että tämä nyt on paras aika korjata hedelmiä ijankaikkista elämää varten. Tämä nykyisen ajan pieni rauha suurempine vapauksineen ja etuineen kaikella tavalla on jumalallisesti järjestetty, jotta Jumalan totisten palvelijoiden merkitseminen (totuuden) leimalla heidän otsaansa (ymmärrykseensä) tapahtuisi. — Ilm. 7: 3.
"Vain hetkinen, niin päiv' on laskenut,
Ja loisto kirkas kohta poistunut."
Mestari sanoi: "Niin kauvan kuin on päivä, tulee meidän tehdä sen tekoja, joka lähetti minut; tulee yö, jolloin ei kukaan voi tehdä työtä. Älkää toimittako sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy ijankaikkiseen elämään".
Näemme siis sen ajan nyt olevan, että profeetta Elija on tullut, ennen Herran suurta ja ihanaa päivää, niinkuin oli ennustettu. Ja me kuulemme hänen viimeisen todistuksensa Johanneksen tavoin sanovan: "Keskellänne seisoo se, jota te ette tunne" — hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta lusteet hän polttaa [lusteina — eikä ihmisinä] tulella, jota on mahdoton sammuttaa, suuren hädän aikana — kirouksessa, joka välttämättömästi on tuleva valmistamaan tietä suurelle kuninkaiden Kuninkaalle. Hänen on kasvettava, mutta Elija on vähentyvä ja lopulta kokonaan sidottava. Emme ainoastaan kuule tätä todistusta muutamilta Elija-luokkaan kuuluvilta nyt, vaan jokainen, joka kuuluu Elija-luokkaan tulee ennen pitkää julistamaan tätä sanomaa ja toimimaan Elija-työssä. Ainoastaan sellaiset, jotka sillä tavalla ovat uskolliset, tulevat kuulumaan kirkastettuun Elijaaseen, ja sallitaan heidän ottaa osaa kaiken ennalleenasettamistyöhön, joka tuhatvuotiskautena tulee kruunattavaksi suuremmoisella menestyksellä. Elija nimellä on syvä merkitys. Se merkitsee Jehovan Jumala [Voimallinen]. Se on siten sopiva nimitys Herran Voidellulle, jonka suurena tehtävänä tulee olemaan kaiken ennalleenasettaminen, josta Jumala on puhunut kaikkien pyhäin profeettainsa kautta maailman alusta alkaen.
Ennenkuin jätämme tämän aineen, huomautamme lyhyesti, että profeetta Elija matkansa päässä kutsui Elisan, joka uhrattuansa, jätti kaikki ja seurasi Elijata ja tuli hänen jälkeisekseen profeetaksi, kun Elija otettiin pois tuulispäässä; hän sai Elijan päällysvaatteen, merkiksi, että tämä valtuus ja melkoinen määrä hänen henkeänsä ja voimaansa siirtyi hänelle. (1 Kun. 19: 16.) Ja koska Elija esitti Kristuksen ruumista lihassa — voittavaa seurakuntaa, määrättyä joukkoa, — onkin järkevää otaksua, Elisankin esittäneen jotain luokkaa, luokkaa, joka tulee olemaan syvässä sopusoinnussa Elija-luokan kanssa ja yhteydessä sen kanssa seuraamaan Herran johdatusta; ja kumminkin luokkaa, joka ei tule odottamaan tulevansa kirkastetuksi. Nämä tulevat hädän "tuulispään" kautta erotettaviksi Elija-luokasta, mutta tulevat siitä huolimatta säilyttämään jonkun verran innostusta ja tulevat siunatuiksi. Elijan mentyä pois, tuli Elisa rohkeaksi ja voimalliseksi, niin että sen ajan jumaluusoppineet ("profeettain pojat") sanoivat: Elijan henki lepää nyt Elisan yli!
Elisa nimen merkitys on voimallinen vapauttaja, ja Elisan elämänradan tuntomerkkinä olikin ennalleen asettamistyö. Tämä esikuvaa epäilemättä sellaiselle luokalle kuuluvaa tehtävää, joka tulevaisuudessa tulee olemaan toimellisena aseena ennalleenasettamistyössä tehden sitä silloin kirkastetun Seurakunnan voimassa. Muiden ihmeellisien tekojen mukana, joita Elisa toimitti, paransi hän veden, ettei se enään aikaansaanut kuolemantapauksia tahi maan hedelmättömyyttä; lisäsi köyhän lesken öljyä, jotta hän saattoi maksaa velkansa; herätti Sunamilaisen vaimon pojan elämään; ja kun oli kallis aika maassa, ja jumaluusoppineiden ("profeettain poikien") keitos padassa huomattiin olevan myrkytetyn, ettei kukaan voinut siitä syödä, niin paransi hän sen ja teki siitä terveellistä ruokaa. Hän saattoi leivän, jota ei ollut kuin muutamille, yllin kyllin riittämään suurelle joukolle. Hän paransi Naaman'in spitalista. Hän oli myös Jumalan edustaja Jehua voideltaessa, jonka tuli, Herran sanan mukaan Elijan kautta, kokonaan tuhota Ahabin kuninkaallinen perhe, Jesabel siihen luettuna, samoin kuin kaikki hänen pappinsa. — 2 Kun. 2: 19—22; 4: 1—7, 18—44; 5: 1—10; 9: 1—37; 10: 28.
Ei ole vaikea näissä Elisan töissä huomata niissä ilmenevää suurta yhtäläisyyttä juuri sen ennalleenasettamistyön kanssa, joka kohta on odotettavissa, kun totuuden vesi ei enää ole epäterveellistä eksytyksen johdosta vaan jo itse lähteellään parannetaan Jumalan sanan selvemmän ymmärtämisen kautta; jolloin köyhiä autetaan antamalla iloöljyä murheellisen hengen asemasta; jolloin kuolleet asetetaan jälleen elämään; jolloin kalliina aikana, ravinto (totuus) tehdään terveelliseksi ja runsaaksi; ja jolloin ne vallat ja järjestelmät, joita Ahab ja Jesabel ja kaikki, jotka ovat yhtä mieltä heidän kanssaan Jumalaa vastaan, tulevat kerta kaikkiaan ja perinpohjin kukistettaviksi.