Totuuden avaamisen ja sen ihanuuden tutkimisen ja arvostelemisen aika on nyt tullut ja sitä tehdään parhaillaan. Me kiitämme Jumalaa siitä etuoikeudesta, että saamme toisten kanssa olla mukana tässä siunatussa työssä, viemässä kultaisia astioita (kallisarvoisia totuuksia) takasin Herran huoneeseen (vertauskuvallisen) suuren Babylonin vankeudesta. (Esra 1: 7—11; 5: 14; 6: 5) ja panna ne jälleen paikalleen Pyhäkköön. Ja tässä jalossa työssä ollen lähetämme veljelliset tervehdykset kaikille työtovereille ja Voidellun Ruumiin jäsenille. Autuaat ne palvelijat, jotka Herra tultuansa löytää antamassa ruokaa aikanaan huonekunnalle.
TOTINEN ONNI.
1. Mä riemuitsen, kun muistelen
Min onnen saada voi,
Jos uskollisna taistelen,
Kun Herran kutsu soi.
2. Tuo onni, rauha maailman
Se hetken hymyilee.
Ja juuri kun sen saavutan,
Se pois jo pakenee.
3. Mutt' autuas, ken luottaa vaan
Nyt Herraan Jumalaan,
Ja ruumiin, sielun uhraamaan
Käy innoin kokonaan.
4. Jos silloin kuinka synkkä on
Tuo elon kaita tie,
Se häneen nähden parhain on
Ja onneen varmaan vie.
5. Kun kaikki, josta uinailit,
On aivan murtunut.
Kun linna, jonka rakensit,
On hautaan sortunut!
6. Kun valinkauha kuumentaa
Ja maali loittonee,
Voit Herraan tyynnä katsahtaa,
Hän hehkun hillitsee.
7. Ja kun hän Poikans' kuvan vaan
Jo vihdoin nähdä saa —
Nuo armaat piirteet loistossaan —
Hän hehkun sammuttaa.