Mikä opetus tässä onkaan sellaisille, jotka ovat tehneet liiton Herran kanssa, palvellakseen häntä ennen kaikkea, ja jotka laiminlyövät hänen työnsä taistellakseen ajalla, ajatuksilla ja varoilla katoovien riemujen ja palkintojen puolesta, joita maailma tarjoaa. Näitä Herra kehottaa sanoen: "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun." "Joka voittaa [joka voittaa itsessään maailman hengen], se näin puetaan valkeisiin vaatteihin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeään elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimeään Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä." "Pidä, mitä sinulla on, jottei kukaan ottaisi kruunuasi." — Ilm. 2: 10; 3: 5, 11.
SEITSEMÄS LUKU.
SEURAKUNNAN VAPAUTUS JA KOROTUS.
Seurakunnan vapautus lähellä. — Se tulee olemaan enteenä koko ihmiskunnan vapahtamiselle. — Sen vuosiluvun likimääräinen määritteleminen. — Kuinka pyhät tulevat pelastumaan siitä kaikesta, joka kohtaa maailmaa. — Koska ja kuinka Jumala auttaa sitä. — Sen lopullisen vapahtamisen tapa ja siihen liittyvät asianhaarat. — Jeesuksessa nukkuneet vapahdetaan ensin. — Seurakunnan elävien jäsenten muutos. — Tulevatko he kuolemaan? — "Autuaita ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat, tästälähin."
Nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne lähestyy. Luuk. 21: 28.
Ennustuksen lampun valossa olemme seuranneet tapahtumia "elonkorjuussa" aina niiden päättymiseen asti suurena hädän aikana; ja koska me muistamme, että juuri tänä, tapauksista rikkaana aikana sattuu seurakunnan vapahdus ja ylentäminen, jonka vuoksi pyhissä nykyaikana herättää suurinta mielenkiintoa aika ja asianhaarat, jotka koskevat heidän vapauttamistansa.
Herramme opetti meille, että niin pian kuin alkaisimme nähdä elonkorjuun tapahtumia, me silloin saisimme odottaa ihanan toivomme pikaista toteutumista. Ja sentähden, kun me nyt otamme huomioon kaikki todistukset, joita nämä merkit antavat, nostamme silmämme ja iloitsemme sen kirkkauden toivossa, joka on seuraava; sillä aamu tulee, vaikka lyhyen, pimeän yön täytyy tulla väliin. Ja tämä ilo ei ole luonteeltaan itsekäs; sillä Kristuksen seurakunnan vapautus ja ylentäminen tulee olemaan enteenä koko suvun pian tapahtuvasta vapautuksesta suuren orja-isännän, synnin, hirmuvallasta ja sorrosta, taudin varjoista ja kivuista ja kuoleman vankilasta: "Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa… odottaa… Meidän ruumiimme — 'Kristuksen ruumiin' (Room. 8: 22, 23) — lunastusta"; koska, Jehovan järjestelyn mukaisesti, uutta asiain järjestystä ei saateta pystyttää ennenkuin suuri hallitsija, Kristushenkilö täydellisenä, Pää ja ruumis, kokonaan on tullut valtaan. Että pyhien vapautus on tapahtuva joskus ennen vuoden 1914 loppua, on ilmeistä, koska lihallisen Israelin vapautus, kuten saamme nähdä, on määrätty tapahtuvaksi niinä aikoina, ja vallan nojalla käsketään silloin vihastuneet kansat hiljenemään ja heidät pakotetaan tunnustamaan Jehovan Voidellun valta. Siitä, kuinka paljon ennen vuoden 1914 loppua Kristuksen ruumiin jäsenet tulevat kirkastettavaksi, ei meillä ole aivan täsmälleen suoranaista tietoa; mutta aivan varmaan se ei tule tapahtumaan ennenkuin heidän tehtävänsä lihassa on päättynyt; emmekä myöskään saata pitää mahdollisena, että he tulisivat viipymään täällä kauan senjälkeen kuin tämä työ on tullut suoritetuksi. Nämä kaksi ajatusta edessämme, saatamme likimain laskea ajan, jolloin vapautus on käsissä.
Samalla kuin on selviä viittauksia siitä, että muutamat ruumiin elävistä jäsenistä saavat nähdä rajuilman nousevan ja saavat kantaa osan vaikeuksista, joita se tuo tullessaan, on myöskin viittauksia, ettei yksikään näistä tule elämään kokonaan sen läpi, tai edes kauvankaan siinä. Mestarin sanat: "Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paeta tätä kaikkea, joka on tuleva" (Luuk. 21: 36), näyttävät viittaavan siihen. Ja kumminkin tiedämme jo elävämme näiden vaikeuksien alkuajassa (nimikristillisen seurakunnan vaikeuksien aikoja sen koettelemusten yhteydessä), ja että me pakenemme monien, kaikilla tahoilla langetessa eksytyksiin ja epäuskoon. Me pakenemme, mutta ei sillä tavalla, että meidät otettaisiin pois vaikeuksien näyttämöltä, vaan sen kautta, että meitä tuetaan, vahvistetaan ja ylläpidetään keskellä kaikkea, Jumalan sanan kautta, joka on kilpemme ja suojamme. (Ps. 91: 4.) Myöntäessämme, että jotkut ruumiin jäsenet samalla tavalla saattaisivat jäädä tänne aivan hädän ajan loppuun asti ja olla mukana kaikissa ja kumminkin sellaisella tavalla paeta kaikkea tulevaa hätää, niin on siitä huolimatta selvää, kuten uskomme, että ruumiin kaikki jäsenet ovat täysin vapautetut — ylennetyt ihanaan tilaan — ennenkuin hädän vaikeimmat ilmaukset sattuvat — senjälkeen kun ruumis on täydellinen ja ovi suljettu.
Vuosikausia olemme nähneet rajuilman pilvien kokoontumista: valtavat sotajoukot ovat tarkastetut ja valmistautuneet otteluun, ja jokainen uusi vuosi todistaa yhä nopeampaa edistymistä ennustettua käännettä (kriisiä) kohti; ja kuitenkin, vaikka tiedämmekin, että vertoja vailla oleva turmio pian on kaatava kaiken laillisuuden ja järjestyksen anarkian ja hämmennyksen kuiluun, emme pelkää; sillä "Jumala on meillä turvana ja väkenä, apuna hädissä, sangen koeteltuna. Sentähden emme pelkää, vaikka maa [nykyinen yhteiskuntajärjestys] mullistuisi [irtautuu liitoksista ja särkyy], ja vuoret [valtakunnat] meren pohjaan kaatuisivat [laittoman ja hillittömän kansan keskuuteen]; pauhatkoot, kuohukoot sen vedet [taistelevien puolueitten riidoista]; täriskööt (pelosta ja epävarmuudesta) vuoret [valtakunnat] sen pauhusta [enenevästä ja kasvavasta vallasta]." — Ps. 46: 2—4.
"Onpa virta [Raamattu, totuuden ja armon lähde], joka jokinensa ilahduttaa Jumalan kaupungin [Jumalan valtakunnan, seurakunnan — sen nykyisessäkin kehittymättömässä tilassa, ennen sen ylentämistä valtaan ja kirkkauteen], Korkeimman pyhät asunnot [pyhäkön — seurakunnan, jossa Jumala näkee hyväksi oleskella]. Jumala on sen keskellä, ei se horju; Jumala auttaa sitä aamun koitossa." — Ps. 46: 5, 6.