"Näiden jälkeen luetaan useita psalmeja, ja esitetään rukouksia. Noustessaan maasta sanovat he: 'Ravista tomu päältäsi, nouse ja ota paikkasi, Jerusalem. Irroita siteet kaulastasi, Sionin vangittu tytär.'
"Merkillinen rukous, jota esitetään näissä tilaisuuksissa, ja joka epäilemättä tarkottaa Jes. 7: 14, on:
"'Käänny armossa kansasi puoleen; täytä, mitä pyytää kurja Israel. Aabrahamin turva, oi, Goel luokseen lähetä, jonk' on nimi Immanuel'."
Varakkaammat juutalaisluokat eivät tule lähtemään Palestiinaan ennenkuin uudet vainot ovat ajaneet useampia köyhiä juutalaisia sinne, ja uudenaikainen sivistys on edistynyt siellä enemmän. Ja silloin tämä tulee tapahtumaan suureksi osaksi itsekkäistä vaikuttimista — kun yleisen ja suuren hädän vuoksi omaisuuden säilyminen on epävarmempi muissa maissa, kuin se nyt on. Silloin tulee Palestiina, ollen kaukana sosialismista ja anarkismista, tuntumaan rikkaista juutalaisista turvalliselta satamalta. Mutta niinkuin erisuuntainen edistys nykyään kulkee, tulee Palestiinassa tapahtumaan paljon asioita lähinnä seuraavina vuosina.
ISRAELIN SOKEUS POISTUMASSA.
Ennustuksessa on vielä toinenkin puoli mikäli se koskee luonnollista Israelia, jonka täyttymistä meidän nyt pitäisi alkaa nähdä. Apostoli Paavali selitti: "Israelia on osaksi kohdannut paatumus (sokeus), joka on kestävä, kunnes pakanat täysilukuisina ovat tulleet Jumalan valtakuntaan", — s.o. kunnes pakanain valittu luku, joka yhdessä Israelin jäännöksen kanssa on muodostava valtakunnan hengellisen puolen, on tullut korkeaan suosioon, josta Israelin kansa suljettiin pois, ja jonka eduille he kansana ovat olleet sokeat. Sentähden ei ole tullut hetki, jolloin luonnollisen Israelin, jota myös nimitetään Jaakobiksi, sokeus täydellisessä merkityksessä poistuu ennenkuin hengellisen Israelin valitseminen on täyttynyt. Ja (Room. 11: 26) sanotaan meille nimenomaan, että heidän ennalleenasettamisensa, ja pelastuksensa sokeudesta ja ennakkoluuloista on tuleva Siionin vuorelta, kirkastetusta seurakunnasta eli valtakunnasta. Mutta niinkuin Siionin valtakunta osaksi alkoi 1878, jolloin kuninkaamme otti itselleen suuren hallitusvaltansa, vaikkei "jalka"-luokka vielä ollut täysin kehittynyt ja kirkastettu, niin alkoi Jumalan suosio "Jaakobille" oikeastaan silloin, vaikkei se tule saavuttamaan heitä täydessä määrässä, ennenkuin Kristuksen ruumiin jalkajäsenet ovat kirkastetut. Ja niinkuin v. 1881 oli rinnakkainen ajankohta, joka vastaa valon kääntymistä Jaakobista pakanoille, niin merkitsee tämä vuosiluku ajan, jolloin erityinen valon palaaminen kauvan sokeutuneille juutalaisille alkoi. Ja uskollisena juutalaiselle esikuvallensa on nimikristitty seurakunta nyt kompastumaisillansa, ainoastaan pienen jäännöksen siitä tullessa siunatuksi. Kuinka tärkeät ja soveliaat ovatkaan apostolin sanat tässä: "Älä ylpeile vaan pelkää. Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan" j.n.e.
Mutta epäilemättä tulee Israel yleisesti tunnustamaan totisen Messiaksen ja hänen valtakuntansa vasta ennalleenasetettujen patriarkkain ja profettain aikana ja kautta, joiden täydellinen ennalleenasettaminen tulee olemaan Kristushenkilön ensimäinen tehtävä, sen jälkeen kun koko ruumis on kirkastettu. Mutta heidän sokeutensa alkaa sitä ennen hävitä, ja nyt jo on suuri liike Kristuksen uskomiseen herännyt, etenkin venäläisten juutalaisten keskuudessa.
Jos me katselemme sinne päin, ovat ajan merkit kerrassaan kummastuttavat. Merkillinen hengellinen liike, joka nyt on havaittavissa juutalaisten keskuudessa etelä-Venäjällä, alkaa saada tuhansia Juutalaisia tunnustamaan, että Jeesus Kristus on kauvan luvattu Messias ja tunnustamaan kansallisen syntinsä, joka oli siinä, että he hylkäsivät ja ristiinnaulitsivat hänet. Ja tämä ei ole missään suhteessa tulos kristillisestä lähetystyöstä, vaan on kokonaan kotoisin juutalaisesta maaperästä. Liikkeen johtaja on juutalainen, hr Josef Rabinovitsch, entinen kauppias, sittemmin lakimies ja arvossa pidetty mies kansansa keskuudessa. Hr Rabinovitsch ei ollut juutalainen rabbiini, eikä hän tai kukaan muukaan liikkeen johtavista miehistä olleet jonkun lahkon tai uskontunnustuksen pappeja. Tämän liikkeen johdosta esitämme kirjoituksen lehdestä Harper's Weekly, ja toisista lehdistä selostuksia, seuraavasti:
"Sen kehitys on ollut sellainen, että varmuudella saattaa selittää, ettei se enää ole ainoastaan koe, jonka pysyväisyys tulevaisuudessa näyttäisi epäilyttävältä. Siinä on ilmennyt ihmeellistä elinvoimaa; sen kasvaminen on ollut vakaa ja raitis, varma luonteeltaan, mutta se on karttanut luonnotonta kiirehtimistä ja vaarallisia äärimmäisyyksiä. Ja kun venäläiset viranomaiset ovat tunnustaneet sen olevan religio licitas (hyväksytty uskonto) on se nyt laillinen ja on sillä lailliset oikeudet. Sen luonne leimaa sen mitä harvinaisemmaksi tapaukseksi yhteiskunnallisten, kansallisten ja uskonnollisten harrastusten monikirjavassa kuvasarjassa, jotka erottavat tsaarin 116 miljoonan alamaisen sydämet ja mielet toisistaan.
"Tämän uuden uskokunnan usko on vielä omituinen siinäkin, ettei ole aikomus solmita minkäänlaista elimellistä yhteyttä minkään nykyisen kristillisyyden muodon kanssa, vaan, niinkuin on lausuttu, on tarkotus sivuuttaa historiallinen opinkehitys apostolien ajasta alkain, ja ammentaa opetuksensa suorastaan Uudesta Testamentista, erityisesti välittämättä meidän aikamme oikeauskoisten kirkkojen opinkappaleista. Se väittää olevansa muodostunut samoin kuin juutalaiskristilliset seurakunnat apostolien päivinä.