Me emme väitä, kuten muutamat, että kaikki meidän päivinämme johtaisi pikemmin ylöspäin kuin alaspäin. Päinvastoin, me näemme monta asiaa meidän päivinämme, joihin ei voi sivistyksenkään kannalta suostua, puhumattakaan niiden sopusoinnusta Jumalan tahdon kanssa. Me näemme vapaamman "inhimillisen" katsantokannan olevan vallalla maailmassa, joka, joskin kaukana Herramme Jeesuksen uskonnosta, on pitkälle edistynyt verrattuna menneisyyden tietämättömään taikauskoon.

Todellakin on tämä yhteiskunnallinen parannus maailmassa antanut aihetta "kehitysopille" ja saattanut monet päättämään, että maailma on nopeasti tulemassa paremmaksi ja paremmaksi, — ettei se tarvitse mitään pelastajaa ja hänen lunastavaa työtänsä, eikä myöskään valtakuntaa ennalleenasettamis-siunauksineen. Hyvin pian tulee maailma-parka huomaamaan, että kohoaminen ja puhtaan itsekkäisyyden perustus merkitsevät kasvavaa tyytymättömyyttä, ja mahdollista laittomuutta. Ainoastaan Herran kansa, hänen sanansa valaisemana, kykenee näkemään asiat niiden oikeassa valossa.

Mutta ylläkosketeltujen mittain antaessa yhtäpitävät todistukset, oli eräs mitta, joka ei näyttänyt sopivan yhteen Raamatun esityksen kanssa, nim. "Ensimäisen nousevan käytävän" mitta, joka nähtävästi esitti aikaa Israelin Egyptistä lähdöstä Herramme Jeesuksen syntymään saakka. [Tämä ajanjakso ei ole sama kuin se, minkä olemme maininneet II osassa. 7 luvussa ja esittäneet juutalaiseksi aikakaudeksi. Tämä jälkimäinen alkoi 198 vuotta ennen Egyptistä lähtöä Jaakobin kuollessa eikä loppunut ennenkuin Herramme, jonka he hylkäsivät, jätti heidän huoneensa heille autioiksi viisi päivää ennen ristiinnaulitsemistaan.] Raamatun kertomusta ajasta sellaisena kuin se on jo ilmotettu [II osa, siv. 269—278], emme voineet epäillä, koska me olimme osottaneet sen oikeaksi niin monella tavalla. Se osotti että aika Egyptistä lähdöstä vuoteen 1 oli tasan 1614 vuotta, mutta "Ensimäisen nousevan käytävän" lattialinja on ainoastaan 1,542 tuumaa. Edelleen tiesimme Herramme ja profettain sanoista varmasti, että lakikausi ja lihallisen Israelin suosio ei loppunut Jeesuksen syntyessä, vaan kolme ja puoli vuotta hänen kuolemansa jälkeen, heidän 70 suosion viikkonsa lopussa, vuonna 36 j.K. [II osa, 7 luku] Täten tekee aikajakso Egyptistä lähdöstä heidän suosionsa täydelliseen loppuun (1614 + 36) =1650 vuotta. Ja vaikka eräässä tarkotuksessa tuo suuremmoinen ja siunauksesta rikas uusi armotalous alkoikin Jeesuksen syntymässä (Luukk. 2: 10—14; 25—38) pitäisi suuren pyramiidin kumminkin jollakin tavoin ilmaista Israelin suosion täysi pituus. Tämän huomasimmekin me ilmaistuksi mitä älykkäämmällä tavalla; graniitti "Tulppa" osottautui olevan kylliksi pitkä täyttämään tämä aikakausi juuri loppuunsa. Silloin tiesimme me minkätähden tämä "Tulppa" oli pantu niin lujasti kiinni ettei kenenkään ollut onnistunut irrottaa sitä. Suuri Rakennusmestari oli asettanut sen sinne, niin ettei se murtuisi, jotta me nyt saisimme kuulla sen todistuksen vahvistavan Raamatun sekä sen suunnitelmaan että aikalaskuihin nähden.

Mitatessamme tätä käytävää ja "Tulppaa" tulee meidän ajatella sitä kiikariksi tai kaukoputkeksi, josta "tulppa" on vedetty ulos niin pitkälle että sen ylin pää on tullut siihen paikkaan, missä alunperin sen alin pää on ollut. Etäisyys "suuren gallerian" pohjoisesta sisäänkäytävästä alaspäin graniitti-"tulpan" alimpaan päähän asti on 1,470 tuumaa ja jos me tähän lisäämme "tulpan" pituuden 179 tuumaa, saamme kokonaissummaksi 1,649 tuumaa, joka vastaa 1649 vuotta; ja yhden tuuman erotus tästä saadun luvun ja niiden 1650 vuoden välillä, jotka Raamatullinen aikalasku ilmottaa tämän aikakauden pituudeksi, on helposti selitettävissä, kun me muistamme että tuon graniitti-"tulpan" toista päätä ovat melkoisesti hanganneet ne, jotka koettivat saada sen pois kiinteältä paikaltaan käytävässä.

Niin ollen vahvistaa tämä kivi-"todistaja" täydellisesti Raamatun todistuksen, ja osottaa että aikajakso Israelin Egyptistä lähdöstä heidän kansallisen suosionsa täydelliseen loppuun asti [II osa, 3 luku], vuonna 36 j.K. oli 1650 vuotta. Mutta älköön kukaan sekottako tätä aikajaksoa sen aikajakson kanssa, joka esitetään juutalaisen ja kristillisen armotalouden rinnakkaisuuksissa edellisessä osassa — missä osotetaan että nämä aikakaudet ovat kumpikin 1845 vuotta pitkät, toinen Jaakobin kuolemasta vuoteen 33 j.K. ja toinen vuodesta 33 j.K. vuoteen 1878.

Eikä siinä kyllin että tämä oli älykäs tapa kätkeä ja kumminkin ilmaista aika Egyptistä lähdöstä Vapahtajamme syntymään (jotta se määrättynä aikana vahvistaisi Raamatun todistuksen), vaan tarkkaavaisen lukijan pitäisi ilman vaikeutta huomata, että se kahdestakin syystä voi tapahtua ainoastaan jollakin samallaisella tavalla. Ensiksikin, koska juutalainen armotalous ja suosio ei ainoastaan alkanut Jaakobin kuollessa, ennen Egyptistä lähtöä, vaan myöskin ulottui kristilliseen armotalouteen ja kulki sen kanssa rinnatusten niinä kolmenakymmenenä kolmena vuotena, jolloin Herramme eli maan päällä; ja toiseksi, jos "Ensimäinen nouseva käytävä" olisi tehty kyllin pitkäksi, jotta se olisi täydellisesti esittänyt juutalaisen ajan vuosi-tuumissa, olisi käynyt välttämättömäksi tehdä pyramiidi vielä suuremmaksi, mikä taas olisi hävittänyt sen tieteelliset piirteet ja opetukset.

Tutkikaamme nyt "Suurta galleriaa" "Ensimäisen nousevan käytävän" loppukohdasta ja pankaamme merkille myöskin sen vertauskuvalliset todistukset. Se on seitsemän kertaa korkeampi kuin "Ensimäinen nouseva käytävä". Sen seinissä on seitsemän kerrosta toistensa yli työntyviä kiviä, tasaisesta, hienoksi kiillotetusta kivestä ja kerran kauniista, kermanvärisestä kalkkikivestä. Se on kaksikymmentä kahdeksan jalkaa (n. 8,4 m) korkea, vaikkakin hyvin kapea, senkautta ettei se ole ainoassakaan kohdassa kuutta jalkaa (n. 1,8 m) leveämpi, mutta supistuen alaspäin on se lattian kohdalta ainoastaan kolme jalkaa (n. 0,9 m) ja katosta vieläkin soukempi. Prof. Greaves, professori Oxfordissa viidennellätoista vuosisadalla, kirjotti selonteossaan siitä: —

"Tämä on hyvin komea työ eikä ole huonompi taiteelliseen huomattavaisuuteen tai aineelliseen rikkauteen nähden mitä komeampia ja suuremmoisempia rakennuksia. Tämä galleria eli korridoori tai miksi sitä kutsuisin on rakennettu valkosesta, kiillotetusta marmorista (kalkkikivestä), joka on leikattu hyvin tasaisiksi nelikulmaisiksi laatoiksi. Samallaisesta aineesta kuin lattia, samallaisesta on katto ja myöskin sivuseinät tehdyt; liitossaumat ovat niin tiiviit, että tarkka silmä tuskin niitä erottaa; ja juuri ylöskäytävän kaltevuus ja nousu antaa tälle kaikelle viehätystä, vaikka se tekeekin pääsyn sitä liukkaammaksi ja vaikeammaksi… Marmori-(kalkkikivi) möhkäleiden muodossa ja järjestyksessä on pala arkkitehtuuria, joka minun mielestäni on hyvin aistikasta, senkautta että kaikki kerrokset eli rivit, joita onkin vain seitsemän (niin suuria ovat nämä kivet), pistäytyvät ja riippuvat toistensa yli noin kolme tuumaa (n. 7.5 cm); ylimmän kerroksen alin osa riippuu seuraavan rivin ylimmän osan yli, ja muut järjestyksessään sen mukaan kuin ne laskevat."

Ja prof. Smyth selittää olevan mahdotonta esittää niitä mitenkään kuvassa; hän näet sanoo:

"Käy yli ymmärryksen tehdä siitä tekniikan sääntöjen mukaisia perinpohjaisia piirroksia, sen kapean leveyden, sen suuren holvimaisen korkeuden ja sen pitkän lattian hyvin omituisen kallistuvaisuuden tähden; lattia, joka, kun sitä katsoo sen pohjoispäästä etelään päin, nousee ylöspäin ja ylöspäin pimeydessä, nähtävästi loppumattomiin; ja sellaisella jyrkkyydellä, ettei minkään taiteilijan näköala siitä, maalattuna pystysuoralle pohjapiirrokselle, saattaisi koskaan toivoa voivansa esittää enemmän kuin pienen osan tästä lattiasta, joka ulottuu ylös läpi koko kankaan ja katoaa sen yläreunassa. Jos sen sijaan katsotaan pohjoiseen päin gallerian eteläpäästä, katoaa lattia heti, ja silmäin korkeudella, jonkun matkan päässä näkyy osa jyrkästi laskevaa kattoa. Muuten antaa kivien työntyminen toistensa yli noissa pimeissä seinissä, jotka kulkevat ohi kummallakin puolella, vakavan vaikutuksen; mutta kaikki tämä huolestuttavassa kaltevuudessa, joka puhuu vaikeudesta yhteen suuntaan, vaarasta toiseen ja valtavasta vuoresta kaikkialla."