"Koston päivä."

ENSIMÄINEN LUKU.

Profetallisia lausuntoja siitä. — Aika lähellä. — Tämän osan tarkotus. — Ylimalkaisia havaintoja.

"Koston päivä oli mielessäni, ja lunastuksen vuosi oli tullut." "Sillä Herralla on koston päivä ja makson vuosi Siionin asiata ajaessa." — Jes. 63: 4; 34: 8.

Siten viittaa profetta Jesaja siihen hädän aikaan, jota Daniel (12: 1) kuvailee "ahdistuksen aikana, jommoista ei ole ollut siitä saakka, kun ihmiset rupesivat olemaan, aina tähän asti"; siihen aikaan, josta Malakia (4: 1) sanoo: "Katso, se päivä tulee palava niinkuin pätsi; ja kaikki ylenkatsojat ja kaikki jumalattomat tulevat akanoiksi"; aikaan, josta apostoli Jaakob (5: 1—6) sanoo, että silloin rikkaat itkevät ja valittavat sitä kurjuutta, joka kohtaa heitä. Ja Joel (2: 2) kuvailee samaa aikaa "pimeyden ja sumun päivänä, pilven ja synkeyden päivänä", ja Aamos (5: 20) sanoo: "Herran päivä on pimeä, eikä valoisa, ja hämärä ilman mitään valkeutta". Ja Jeesuskin mainitsee tämän ajan "suurena ahdistuksena", joka on luonteeltaan niin hävittävä, että jos ei sitä lyhennettäisi, niin ei yksikään liha pelastuisi sen hävitykseltä.

Monesta raamatunpaikasta käy ilmeisesti selville, että tämä pimeä ja sumuinen päiviä, jota profetat näin ovat kuvailleet, on ihmiskunnan tuomiopäivä sekä yhteiskuntiin että kansoihin nähden — kansojen kostamisen päivä. Mutta kun katsellaan näitä raamatunpaikkoja, niin tulee muistaa erotus kansojen tuomion ja erityisten yksilöiden tuomion välillä. Tosin muodostuvat kansat yksityisistä, ja yksityiset ovat suureksi osaksi vastuussa kansojen kulusta ja heidän täytyy kärsiä kovasti niiden vaikeuksien aikana, jotka kohtaavat kansaa kokonaisuudessaan; mutta siitä huolimatta on ihmissuvun tuomitseminen yksityisinä kokonaan toista kuin kansojen tuomitseminen.

Niinkuin jo olemme nähneet ["Raamatuntutkisteluja" I os. 8 luv.], on Tuhatvuotiekausi maailman yksityisten tuomiopäivä. Silloin tuomitaan eli asetetaan koetteelle ijankaikkisen elämän saamiseksi kaikki ihmiset yksityisinä eikä yhteisesti kansoina tai muina järjestöinä uuden liiton suotuisilla ehdoilla, samalla kuin heillä on selvä ymmärrys totuudesta ja samalla kuin heille annetaan kaikki mahdollinen apu ja vaikutus, jotta he voisivat tehdä oikein. Kansakuntain tuomio, joka nyt tapahtuu, on tuomio inhimillisten (niinhyvin uskonnollisten kuin maailmallistenkin) järjestelmien ja laitosten kelvollisuudesta. Maailman järjestelmillä on ollut pitkä valta-aika, ja nyt kun "pakanain ajat" ovat loppumaisillaan, täytyy näiden järjestelmien tehdä tili. Ja Herran tuomio, joka edeltäpäin on ilmaistu profettain kautta niistä, kuuluu, ettei yhtäkään niistä katsota arvolliseksi uudestaan saamaan sellaista valta-aikaa itselleen tai pitempää olemassaoloa. On määrätty, että valta otetaan pois heiltä, ja että hän, jolla on oikeus siihen, ottaa Valtakunnan huostaansa sekä saa kansat perinnökseen. — Hes. 21: 27; Dan. 7: 27; Ps. 2:8; Ilm. 2: 26, 27.

Kuule mitä Herra sanoo kansoille, jotka ovat kokoontuneet hänen eteensä tuomiolle: "Lähestykää, te kansat, kuulemaan; te sukukunnat tarkatkaa; kuulkoon maa ja mitä siinä on, maanpiiri ja kaikki, mitä siinä syntyy. Sillä Herra on vihainen kaikille kansoille ja närkästynyt kaikille heidän sotajoukoillensa." (Jes. 34: 1, 2.) "Herra on… ijanlkaikkinen kuningas. Hänen vihastumisestansa vapisee maa, ja kansat eivät kestä hänen kiivauttansa." (Jer. 10: 10.) "Jyrinä käy maan ääriin asti, sillä Herralla on riita-asia kansoissa… Näin sanoo Herra Sebaot: Katso onnettomuus lähtee kansasta kansaan ja kova myrsky (suuret kapinaliikkeet, hätä ja hämmennys) nousee maan ääristä. Ja Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan ääristä maan ääriin asti." (Jer. 25: 31—33.) "Sentähden odottakaa minua, sanoo Herra, kun minäkin aikanani nousen saaliille, sillä minun oikeuteni (päätökseni) on koota kansat yhteen; kunnes minä saatan valtakunnat kokoon vuodattaakseni heidän päällensä minun kiivauteni, koko minun vihani tulen! Sillä minun kiivauteni tulessa koko maa (nykyinen yhteiskuntajärjestys) kulutetaan. Sillä silloin (senjälkeen) minä teen kansain huulet puhtaiksi, että he kaikki avuksensa huutaisivat Herran nimeä ja palvelisivat häntä yksimielisesti." — Sef. 3:8, 9; Luukk. 21: 25.

Olemme jo osottaneet ["Raamatuntutkistelujen" II osassa], että aika on lähellä, ja että ne tapahtumat, jotka kuuluvat Jehovan päivään, toteutuvat jo ympärillämme. Niiden ainesten, jotka nyt vaikuttavat ennustetun hädän suuntaan, täytyy välttämättömästi muutaman vuoden kuluessa saavuttaa kypsyytensä. Ja lujan profetallisen sanan mukaan saa nykyään elävä suku olla tämän kauhean hädän todistajana ja elää ratkaisevassa taistelussa. — Matt. 24: 34.

Kiinnittäessämme huomion tähän aineeseen, ei aikomuksemme ole herättää ainoastaan kummastusta tai koettaa tyydyttää tyhjää uteliaisuutta. Emme myöskään voi toivoa saavamme sillä aikaan sellaista katumusta ja parannusta ihmisten sydämissä, joka aikaansaisi muutoksen nykyisessä yhteiskunnallisessa, valtiollisessa ja uskonnollisessa järjestelmässä, ja siten kääntäisi pois tulevan onnettomuuden. Lähestyvä hätä on välttämätön. Valtavat alkusyyt ovat kaikki vaikuttamassa, eikä mikään inhimillinen voima kykene estämään niiden vaikutusta ja kehittymistä varmaan loppuunsa. Vaikutusten täytyy seurata, niinkuin Herra on ennakolta nähnyt ja ennustanut. Ei kukaan muu kuin Jumala voisi pysähdyttää nykyisten tapahtumain virran kulkua. Mutta hän ei tee sitä, ennenkuin ne katkerat kokemukset, jotka tämä taistelu tuo mukanaan, ovat painaneet opetuksensa ihmisten sydämiin.