SEITSEMÄS LUKU.
Kansain kokoaminen ja ainesten valmistaminen Jumalan vihan suurelle tulelle.
Kuinka ja miksi kansat kootaan. — Yhteiskunnalliset ainekset valmistetaan tulelle. — Aarteiden kasaantuminen. — Köyhyyden kasvaminen. — Yhteiskunnallinen hankaus saa aikaan syttymisen. — Tuomitaanko rikkaita toisinaan liian kovasti. — Itsekkäisyys vapauden yhteydessä. — Kuinka rikkaat ja köyhät katselevat riippumattomia. — Nykyiset olosuhteet eivät voi jatkua. — Työmiesten järjellisiä ja järjettömiä käsityksiä. — Tuotannon ja kysynnän laki. — Ulkomaalaisen teollisuuden kilpailu eli "keltainen vaara". — Kansain laajennussuunnitelmat ovat yhteydessä teollisuuden etujen kanssa. — Näiden päivien jättiläiset. — Orjuus ja nykyinen orjuuttaminen. — Joukot kahden myllynkiven välissä. — Hätä on maailmanlaajuinen ja inhimillinen apu on turha.
"Sentähden odottakaa minua, sanoo Herra, kun minäkin aikanani nousen saaliille, sillä minun oikeuteni on koota kansat yhteen; kunnes minä saatan valtakunnat kokoon vuodattaakseni heidän päällensä minun kiivauteni, koko minun vihani tulen, sillä minun kiivauteni (vihani) tulessa koko maa kulutetaan. Sillä silloin minä teen kansain huulet puhtaiksi, että he kaikki avuksensa huutaisivat Herran nimeä ja palvelisivat häntä yksimielisesti." — Sef. 3: 8, 9.
Kansain kokoaminen näinä viimeisinä päivinä on tämän ennustuksen huomattava täyttyminen. Nykyiset keksinnöt ovat saattaneet maailman ääret niin läheiseen kosketukseen toistensa kanssa, ettei ennen ole sellaista tunnettu. Se on jo tehnyt välttämättömäksi kansainväliset lait, joita jokaisen kansan täytyy noudattaa. Maailman näyttelyt ovat myöskin olleet seurauksena siitä. Toisen kansan porttien täytyy nyt olla avonaisempana toiselle. Sivistyneet kansat eivät enää ole muukalaisia koko maan päällä, ja kielien eroavaisuus ei voi enää olla maailman kaupan esteenä. Mukavasti varustetut laivat ja rautatiet kuljettavat liikemiehiä, lähettiläitä ja matkailijoita mitä kaukaisimpiin seutuihin, ja nämä palaavat uusine ajatuksineen ja uusien yrityksien ehdotuksineen. Pakanakansatkin heräävät vuosisatain unesta ja katsovat muukalaisia ihmetyksellä sekä lähettävät edustajiaan vieraisiin maihin voidakseen käyttää hyväkseen heidän ihmeellisiä keksintöjään. Salomonin aikana pidettiin ihmeellisenä, että Saban kuningatar tuli 500 (engl.) penikulmaa kuullakseen Salomonin viisautta, mutta nyt matkustavat tuhannet, joita ei edes julkisuudessa tunneta, yli koko maan; ja nyt voi mukavasti matkustaa ympäri maan vähemmässä kuin 80 päivässä.
Kansat ovat todellakin kokoontuneet yhteen yhteisiin etuihin ja toimintaan nähden, mutta, oi, ei veljellisessä rakkaudessa, sillä kaiken kannustajana on itsekkäisyys. Yritteliäisyyttä, rautateiden, höyrylaivojen, sananlennättimen, puhelinten j.n.e. rakentamista, sekä kauppaa, kaikkia kiihottaa ja hallitsee itsekkäisyys. Niin, on pelättävää, että evankeliumin julistamisessakin ja ihmisystävällisissä yrityksissä kannustajana ovat muut vaikuttimet kuin puhdas rakkaus Jumalaan. Itsekkäisyys on koonnut ja valmistanut kansat sitä kostoa, anarkiaa varten, jota sanotaan Jumalan "kiivauden tuleksi" eli vihaksi, joka kuluttaa nykyisen yhteiskunnallisen järjestyksen, nykyisen maailman. (2 Piet. 3: 7.) Mutta Jumala on kaitselmuksessaan valvonut ihmisten olosuhteita saattaakseen täytäntöön omat aikomuksensa. Siispä, joskin ihmiset töillään ja menettelytavoillaan ovat välikappaleita ja toimeenpanijoita, on Jumala kuitenkin tuo suuri käskijä, joka nyt kokoaa kansat ja valtakunnat maan toisesta äärestä niin toiseen ääreen asti valmistaakseen maan hallituksen siirtämistä hänelle — Immanuelille — "jolla on siihen oikeus". "Kansojen kokoaminen" ei tee tuomiota ainoastaan ankaraksi, vaan on myöskin jokaiselle mahdoton päästä sitä pakoon; ja siten tulee hädänaika lyhyeksi ja samalla ratkaisevaksi, kuten on kirjotettu. — Room. 9: 28; Jes. 28: 22.
Yhteiskunnalliset ainekset valmistetaan tulelle.
Kun katselemme ympärillemme, näemme "aineksia" valmistettavan tuon päivän tulelle. Itsekkäisyys, tieto, rikkaus, kunnianhimo, toivo, tyytymättömyys, pelko ja epätoivo ovat niitä kipinöitä, jotka saattavat maailman kärsimykset tuleen, ja yhteiskunnalliset ainekset sulavat kuumuudesta. Ihmeellisiä muutoksia on tapahtunut erittäinkin viimeisen 40 vuoden kuluessa. Tyytyväisyys on kadonnut; rikkaat ja köyhät, miehet ja naiset, oppineet ja oppimattomat, kaikki ovat tyytymättömiä. Kaikki pitävät kiinni "oikeuksistaan" ja valittavat "vääryyksistä", mutta silloin katsovat he ainoastaan omaa puoltansa asiasta, koska ovat itsekkäisyyden sokaisemia. Siitä tulee seuraukseksi niinkuin profetta on ennustanut, että jokaisen miehen käsi nousee lähimmäistään vastaan. Tämä taas johtaa lopulliseen onnettomuuteen. Jumalan sana, muinaisuuden opetukset ja kultainen sääntö syrjäytetään yleisesti. Mutta pian tulee tämän menettelytavan tyhmyys ja vääryys selväksi haileille luokille, sillä kaikki saavat kärsiä kauheasti tuossa hädässä, mutta erittäinkin rikkaat. Luukk. 12: 15—20 voidaan sovittaa meidän aikamme rikkaisiin. Niin, ennustettu pimeä yö (Jes. 21: 12; 28: 12, 13, 21, 22; Joh. 9: 4) lähenee nopeasti, ja kohtaa kuin paula koko maata. Silloin heitetään hopea kaduille ja kultaa pidetään lokana. Heidän hopeansa ja kultansa ei voi pelastaa heitä Herran vihan päivänä, sillä se on ollut heille loukkauskivenä heidän synteihinsä. — Hes. 7: 19.
Aarteitten kasaantuminen.
On selvää, että meidän päivinämme on kasaantunut suurempia rikkauksia kuin koskaan ennen, ja että rikkaat elävät ylellisemmin kuin koskaan ennen. (Jaak. 5: 3, 5.) Siitä antaa sanomalehdistö monta todistusta. Vanha Gladstone näki sen jo aikoinaan ja sanoi eräässä tilaisuudessa: "Miespolven aikana on kasaantunut suurempia rikkauksia kuin koko 19 vuosisatana aina Julius Caesarin ajoilta saakka yhteensä."