Tuotannon ja kysynnän laki taipumaton kaikille.
Rakkaudettomuus, voitonhalu ja itsekkäisyys muodostavat, niinkuin olemme nähneet, nykyisin perustuksen liiketoimille kaikkien, suurten ja pienten, rikkaiden ja köyhien, kesken. Työtä ja tavaroita myydään niin kalliisti kuin mahdollista. Niiden todellinen arvo lasketaan harvoin muuten kuin itsekkäältä kannalta.
Tuotannon ja kysynnän lain vaikutuksia ei voi kukaan muuttaa; se kohtaa kaikkia nykyisissä yhteiskuntaoloissa. Jos farmari päättäisi, ettei hän myy vehnäänsä alle yhden dollarin bushelilta, mikä olisi seuraus siitä? Hänen vehnänsä tuhottaisiin, hänen perheeltänsä puuttuisi vaatteita, hänen työntekijänsä eivät voisi saada palkkaansa, hänen velkojansa eivät saisi korkoja, ja ne möisivät hänen farminsa, vehnänsä ja kaikkensa, mitä hänellä on, saadakseen vaadittavansa.
Tai jos farmari päättäisi antaa väkensä tehdä ainoastaan 8 tuntia päivässä 60 dollarista kuukaudessa, niin kuin teollisuuden työntekijät 12 tunnin sijaan päivässä 30 dollarista kuukaudelta, niin hän velkaantuisi pian korviaan myöten. Ja jos kaikki farmarit tekisivät niin, eivätkä myisi tuotteitaan halpoihin hintoihin, eivät he piankaan voisi tyhjentää varastojaan, sillä Intia, Venäjä ja Etelä-Amerikka myisivät viljaansa halvalla Yhdysvalloissa.
Yhdysvaltain suuri rahantarve siihen aikaan, jolloin sen rautatiet piti rakennettaman ja suurteollisuuksia perustettaman, veti miljonia Europan pääomaa Amerikkaan, ja nämä miljonat ovat myötävaikuttaneet maan kukoistukseen. Mutta kukoistusaika on nyt ohi; se menee hiljalleen alaspäin, eikä mikään muu kuin sota tai muut vaikeat onnettomuudet muissa maissa voisi auttaa teollisuutta, jotta rauhalliset kansat sen kautta saisivat paljon työtä. Jaappanilaiskiinalaisen sodan jälkeen ovat esim. nämä molemmat kansat ostaneet suuret joukot sotavälineitä, ja nyt käyttää Jaappani sen sotakorvauksen, jonka se sai Kiinalta, rakentaakseen sotalaivoja, ja tämä taas on aiheuttanut sen, että muut vallat niinikään lisäävät laivastojaan. Tämä valmistaa työtä ja ansiota, ja kuinka paljon vihaammekin sotaa, pidämme kumminkin näiden sotavarustusten näkemistä parempana kuin työnpuutetta, joka näännyttäisi ihmiset nälkään. Muutettakoon maailman velka siten arvopapereiksi. Suuressa hädän ajassa, joka nyt lähestyy, ovat ne yhtä hyviä kuin kulta ja hopea. — Hes. 7: 19; Sef. 1: 18.
Moni huomaa, että kilpailu on vaara; sentähden ovatkin Yhdysvallat säätäneet lain, joka kieltää Kiinalaisia ja lukutaidottomia europpalaisia muuttamasta maahan. Koetetaan sillä tavalla estää työpalkkoja laskemasta samalle tasolle kuin Europassa tai Aasiassa.
Toiset arvelevat, että lain kautta voisi pakottaa työnantajat maksamaan niin korkeita palkkoja, että he itse saisivat ainoastaan vähän ansiota. Mutta he unohtavat, että niinpian kuin ansiota ei ole, vedetään pääomaa takasin ja käytetään toisella taholla, missä palkat olisivat alhaisempia.
Miltä näyttääkään 15 vuoden kuluttua, jos saa jatkua niinkuin tähänkin asti, — jos työn tekemisen tarjous aina kääntyy sinne, missä palkka on suurin, ja pääoma alituisesti vedetään takasin, kun ei se enää anna suurta satoa? Koneet ovat tähän saakka uskollisesti palvelleet pääomaa, mutta liikatuotannon täytyy ennemmin tai myöhemmin tulla, ja silloin painetaan hinnat alas ja ansio tulee pienemmäksi. Ennen pitkää ovat trustitkin voimattomia tätä vastaan, ja patentteja ja yksinoikeuksia ei myönnetä aina. Ulkomaisen teollisuuden kilpailu eli "keltainen vaara". Jaappanin ja Kiinan herääminen hankkii kyllä pääomalle käyttöä, mutta ei avaa uusia tilaisuuksia työlle. Pääoma uskaltaa erittäin hyvin perustaa rautateitä ja tehtaita näiden kansojen keskuudessa, joista suuri joukko on rauhallisia, ahkeria ja hyvin tyytyväisiä ihmisiä. Mikä on seuraus, jos nuo miljonat, jotka ovat kiitollisia 6—15 centin (30—75 pennin) päiväpalkkaan, ryhtyvät kilpailemaan työntekijöiden kanssa, jotka pitävät 4—8 kertaa korkeampia palkkoja nälkäpalkkoina? Siitä ei ainoastaan seuraisi, että 15 centtiä pidettäisiin hyvänä päivärahana, vaan kun Kiina voi hankkia työvoimaa 5 kertaa niin paljon kuin Yhdysvallat, olisi siitä seurauksena, että 6 henkilöä kilpailisi jokaisesta paikasta, jossa on noin mitätön palkka. Eräs puuvillatehdas on jo muutettu Connecticutista Jaappaniin, ja useammat seuraavat esimerkkiä ja hakevat itselleen alempipalkkaisia työkenttiä ja niin ollen suurempaa voittoa.
Sen, että Saksan keisari näkee "keltaisen vaaran" lähestyvän, osottaa se kuuluisa taulu, jonka hän lahjotti tsaarille. Taulu esittää europpalaisia valtoja asestamassa vaimoja, jotka heidän yläpuolellaan taivaalla säteilevän ristin valossa seisovat vuorella ja enkeli Mikaelin osotuksen mukaan tarkastavat mustaa pilveä, joka nousee Kiinasta, ja josta näyttäytyy kauheita haamuja leimuavan salaman valossa. Taulun alla on luettavana: "Europpa, vartioitse pyhimpiä aarteitasi." Sillä tahtoi hän sanoa: Europan kansat, yhtykää puolustamaan uskoanne ja kotejanne.
Sen lisäksi on huomattavaa, että keltainen mies käyttää suuresti hyödykseen valkoisia rahoja eli hopeata. Esitämme seuraavaa hongkongilaisen Mr Whiteheadin esitelmästä: