Katteinin ystävällinen huoli kirjoistani oli peräti tarpeeton, sillä semmoista odottamatonta vierasta ei saapunut minun eikä muittenkaan luo.
Niinkuin lukija tästä kertomuksesta on huomannut, oli yhtiö Lindholmska — Tockelin — Katteini semmoinen triumvirati, joka vanhan pormestarin aikana melkein rajattomasti hallitsi hyvässä kaupungissamme melkein samalla voimalla kuin sanomakirjallisuus meidän aikoina.
Tässä yhtiössä edusti Katteini korkeampaa valtioviisautta ja uudisniekanvirkaa, Lindholmska oli huhujen ja lorujen levittäjä, sekä Tockelin kaunokirjallisuusosaston kannattajana.
Jokaisen siis täytyi ilman armotta enemmän tai vähemmän nöyristyä tämän kaikkivaltiaan triumviratin edessä, eikä ollut hyvä sitä milloinkaan loukata.
Lopuksi on lausuttava, että tämä triumvirati täyden voimansa aikana on tehnyt kunnalle yhtä vähän haittaa kuin hajalle jouduttuansa.
VIII.
Hääpidot sodan suussa.
Se on yleisesti tunnettu ja myönnetty asia, että 1808-1809 vuoden suomen sota on ollut säädyllisimpiä kaikista tällä vuosisadalla meidän maanosassa käydyistä sodista.
Surullinen poikkeus tästä on kuitenkin tuo tavallansa mainio Vaasan kaupungin ryöstö, joka tietysti tapahtui ruotsin kaartien menestymättömän hyökkäyksen johdosta Venäjän sotajoukon niskoille ja joka suuresti häväisee Venäjän sotapäällikön kenrali Demidoffin muistoa.
Se oli sama Demidoff, joka sittemmin ylipäällikkönä eli kommendantina Turun kaupungissa kohteliaisuudellaan ja kovalla soturiensa kurinpidolla koki päältänsä poistaa Vaasan ryöstön kautta saamansa tahrapilkun.