Nautittuaan muutamat oivalliset "tutingit" sekä runsaan illallisen, jossa toimessa emäntä yksin oli avullisena ja osallisena, joka aivan hyvin tunsi herrasmiehen ja jonka huostassa tähtimerkit ja provastien kultakapineet sittemmin löydettiin, läksi hän kestikievarista ja saapui siihen metsätorppaan, joka oli hänen tavallinen piilopaikkansa siinä pitäjässä.
* * * * *
Österholmin suurin rosvotyö oli postin ryöstäminen Hanninkylän kestikievarin ja Porin kaupungin välillä.
Seuraavana suvena sunnuntaipäivänä kello 11 e.p. oli posti kulkeva kaupunkia päin. Juuri Ulvilan ja Eurajoen pitäjien rajalla oli pitkä vastamäki. Tämän mäen varrelle oli rosvokunta asettanut hakomajan parin syllän paikoilla valtatiestä. Paikalla kasvoi pienenpuolisia kuusia niin taajaan, ett'ei kenkään voinut huomata hakomajaa. Likimmäiseen asuntoon oli tästä pari virstaa.
Kello on 11:sta, postikello kuuluu ja pian tulee hevonen näkyviin, kulkein vastamäkeä verkalleen. Samassa kuuluu pyssyn laukaus ja hevonen uupuu samassa kuolleena maahan. Ampuja oli tähdännyt niin tarkkaan, että luoti sattui hevoisen päähän.
Postin kuljettaja ja kyytimies, jotka pelkäsivät seuraavan laukauksen koskevan heitä, pakenivat henkensä perästä Rimpialhon torppiin, josta puolen tunnin perästä palasivat miehissä.
Postilaukut olivat poissa, rosvot samaten. Laukku löydettiin sittemmin metsästä kappaleen matkaa maantieltä. Erinäiset kirjeet ja paketit olivat laukuissa koskematta, mutta rahakirjeet ja vekselit ryöstettynä.
Se oli vekselien kautta kun Ö. sittemmin joutui kiinni ja sai ansaitun rangaistuksensa.
Tämän loistavan urotyön perästä, joka tietysti antoi suuret osuukset mainiolle osakeyhtiölle, ei kuulunut enään rosvoretkistä mitään. Pienet varkaat nyt puolestaan astuivat esiin siinä toivossa, että heidän pienet askareensa pantaisiin Österholm'in päähän.
Nyt vihdoin ruvettiin oikein miehissä Österholmia takaa ajamaan, mutta kaikki yritykset olivat kauan turhia, vaikka palkinto oli määrätty kiinniottajalle.