Hän kumartui alas ja kuiskasi aasin kielellä:
— Kuka sinä olet?
Kuullessaan kysymyksen aasi avasi puoleksi sammuneet silmänsä ja vastasi änkyttäen:
— Minä olen Kynt… ti… lä…
Ja sitten se ummisti silmänsä ja veti viimeisen henkäyksensä.
— Voi sinua, Kynttilä-parka! Pinocchio sanoi hiljaa, pyyhkäisten olkitukolla pois kyyneleet, joita oli valunut hänen poskelleen.
— Kovinpa sinä liikutuit aasin vuoksi, joka ei sinulle ole maksanut mitään, puutarhuri sanoi. — Mitä sitten minun pitäisikään tehdä, joka olen sen ostanut puhtaalla rahalla?
— Tiedättekö, tuo aasi oli minun ystäväni.
— Sinun ystäväsikö?
— Minun koulutoverini.