"Miss Hamilton vei hänet Lattimerin talolle", sanoi Brannon.

Meeder hätkähti ja katsoi tiukasti Brannoniin.

"Miten sen tiedät, Brannon?" kysyi hän.

Brannon huomasi esimiehen äänestä, että asia oli mielenkiintoinen hänelle. Omituinen innokkuus siinä ilmaisi, että Meeder oli salaa toivonut, että Brannon pystyisi puhdistamaan itsensä syytöksestä, vaikkakin hän eräänlaisesta velvollisuuden tunnosta olisi häikäilemättä hirttänytkin hänet. Meederin ja Brannonin välillä olikin aina vallinnut molemminpuolinen kunnioitus.

"Tässä on todistus" sanoi Brannon ja miesten tarkkaavina kuunnellessa kertoi hän Meederille, kuinka hän oli tavannut Lazy L:lle kuuluvan hevosen, täysissä ratsutamineissa seisovan vajan läheisyydessä Meederin ensi käyntiä seuraavana aamuna, kuinka hän oli tarkastanut matkalaukun ja siinä tavannut todistuksen, että se kuului Artwellille. Hän puhui punaisista läikistä tallin oljilla, verisistä sormenjäljistä ovenpielessä, Billin katoamisesta ja löytämisestä satulattomana, sekä siitä, että hän oli nähnyt Denverin hevosen Lattimerin aitauksessa ja vihdoin Lattimerin yrityksestä piilottaa naisen nenäliina jalkansa alle.

"Jos sinulla on kovin kiire hirttää minut, Meeder, niin voit ryhtyä siihen heti", päätti hän sitten, "mutta jos sinulla on pari tuntia aikaa, jonka tarvitset saadaksesi käsiisi sen miehen, joka Callahanin todellisuudessa tappoi, niin voit lähteä talliin tarkastukselle ja sitten ratsastaa minun kanssani Lattimerin talolle. Siellä tapaamme Artwellin ja ehkäpä Billyn satulankin."

Meeder kävi epävarmaksi. Hän katsahti kysyvästi satulassa istuviin miehiinsä, ikäänkuin tiedustellakseen heidän mielipidettään asian odottamattomasta ja oudosta käänteestä. Huomatessaan heidän mielenkiintonsa, sanoi hän lyhyesti.

"Me odotamme, Brannon."

Varuillaan ja valppaina, puoleksi epäillen seurasivat he talliin
Meederin taluttaessa hevostaan Brannonin vierellä.

Miehet ryhmittyivät tallin ovelle ja tarkastelivat sen pielissä näkyviä tahroja, seurasivat sitten Brannonia talliin ja katselivat äänettöminä Artwellin makuunjälkiä. Palattuaan tallista, näki heidän ilmeistään että he, vaikkakin vielä epäröiden, olivat valmiit uskomaan Brannonin sanoja.