Sa lietkö vaalea vai lietkö tumma
Sa lietkö vaalea vai lietkö tumma, ja silmäs ruskea vai sininen, ma tiedä en. Mut mua kiehtoo kirkkautensa kumma ja sitoo silkkilaineet hiusten.
En arvaa, lietkö julma vaiko hellä, en myöskään, onko lempes polttavaa vai haaleaa. Mut polvistuen käsi sydämellä sun tahdon valtiaaksi tunnustaa.
Sa uskoton vai uskollinen mulle? Tää tutkistelu vallan toivoton ja turha on. Sun kauneutes kuuluu yksin sulle ja autuas, kell' osakin siit' on!
Sa uskot kahviporon pyöryläisiin
Sa uskot kahviporon pyöryläisiin ja ennustuksiin, peli-onneen hyvään: Ma uskon ainoastaan silmääs syvään.
Sa uskot taruihin ja menninkäisiin ja turman päiviin, jolloin johtaa Hiisi: Ma uskon ainoastaan valheisiisi.
Sa uskot jumalaankin puolittain ja pyhimysten parantavaan taikaan, mi ihmetöitä paljon saapi aikaan.
Ma uskon onneen öiden valkeain ja riemuun lemmen, jonka mulle annat, kun yöhyt verhoaapi taivaanrannat.
Ja niin on harras uskonhehku mun, ett' etees rukouksiin polvistun ja kokonaan jään armoillesi sun.