"Clemency", sanoi Alfred, "etkö enää tunne minua?"
"Älkää tulko sisään!" vastasi Clemency, työntäen häntä takaisin.
"Menkää pois! Älkää kysykö minkätähden… vaan älkää tulko sisään!"
"Mikä nyt on?" huudahti Alfred.
"En tiedä… minua kauhistuttaa ajatellessani sitä… Menkää matkaanne!
Kuulkaa!"
Nyt syntyi sisässä yht'äkkiä hälinä. Clemency pani kädet korvillensa. Sieltä kuului epätoivon huuto, jota ei käsillä voinut estää kuulumasta, ja Grace syöksyi, katsanto ja käytös hämmennyksissä, ovesta ulos.
"Grace", sanoi Alfred, ottaen hänet syliinsä. "Mikä nyt on? Onko Marion kuollut?"
Grace irroitti itsensä hänestä, voidakseen paremmin katsoa hänen kasvoihinsa, ja lankesi sitten hänen jalkoihinsa.
Joukko vieraita keräytyi sisästä heidän ympärillensä. Niiden muassa oli myöskin tohtori, paperi kädessä.
"Mikä nyt on!" huudahti Alfred, pannen kätensä päänsä päälle ja silmäillen epätoivoisena ympärillänsä olevia. Sitten lankesi hän polvilleen pyörtyneen Gracen viereen. "Eikö kukaan tahdo nähdä minua? Eikö kukaan tahdo puhutella minua? Eikö ole ketään, joka tuntisi minut? Eikö joukossanne ole ketään, joka voisi sanoa minulle, mitä tämä on?"
Ympärillä olevaiset alkoivat sopista: