Vaikein tehtävä hänellä oli koettaessaan saada veljensä pois vankilasta ja hänen mrs Banghamilta perimästään asiapoikatoimesta sekä epäilyttävien toverien huonosta seurasta, johon hän joutui vankilassa asuessaan ja asioilla liikkuessaan. Kahdeksannestatoista kahdeksanteenkymmenenteen ikävuoteensa saakka saattaisi hän tällä tavalla laahautua eteenpäin, eläen kädestä kärsään, tunnista tuntiin, pennistä penniin. Vankilaan ei ilmestynyt ketään, jolta hän olisi voinut oppia jotakin hyödyllistä tai hyvää, eikä Amy voinut keksiä hänelle muuta suojelijaa kuin vanhan ystävänsä ja kumminsa.
»Rakas Bob», sanoi hän, »mikähän Tip-parasta tulee?» Hänen nimensä oli
Edward, jonka lyhennyksestä Tedistä vankilassa oli muodostettu Tip.
Portinvartijalla oli hyvinkin selvät yksityiset mielipiteet siitä mitä Tip-parasta tulisi, olipa sen estämiseksi mennyt mm pitkälle, että oli tiedustellut Tipiltä, eikö hänestä olisi sopivaa lähteä pois vankilasta ja ruveta maansa palvelukseen. Mutta Tip kiitti eikä sanonut itsellään olevan halua palvella maatansa.
»Niin, rakkaani», vastasi vartija, »jotakin pitäisi tehtämän hänen hyväkseen. Mitähän, jos koettaisin saada hänet lakitielle?»
»Kyllä olisitte kiltti, Bob.»
Portinvartijalla oli nyt kaksi asiaa esiteltävänä vankilaan tuleville lakimiehille. Tätä toista asiaa hän ajoi niin itsepintaisesti, että Tipille viimein löytyi pulpetti ja kahdentoista shillingin viikkopalkka oikeuspalatsi-nimisessä kansallisessa laitoksessa erään asianajajan luona; tämä laitos oli siihen aikaan Albionin arvon ja turvallisuuden monia ikuisesti kestäviä tukipylväitä, joiden sija ei enää tunne niitä.
Tip vetelehti kuusi kuukautta Cliffordin majatalossa ja tämän ajan kuluttua asteli eräänä iltana kädet taskuissa takaisin, huomauttaen ohimennen sisarelleen, ettei hän enää aikonut palata työhönsä.
»Et palaa työhösi?» huudahti poloinen, levoton Marshalsean lapsukainen, joka aina laski ja suunnitteli Tipin varalle; tämä oli hänen päähuolenansa.
»Olen niin kyllästynyt siihen», vastasi Tip, »että livistin sieltä».
Tip kyllästyi kaikkeen. Uskollisen ystävänsä avulla toimitti hänen pieni toinen äitinsä hänet vuoron perään työhön tavaravarastoon, puutarhakauppaan, humalakauppaan, lakimiehelle uudelleen, huutokauppiaalle, panimoon, osakekauppiaalle, taas lakimiehelle, ajurin liikkeeseen, omnibuskonttoriin, lakimiehelle taas, sekatavarakauppiaalle, tislaamoon, uudelleen lakimiehelle, villavarastoon, lyhyttavarakauppaan, kalakauppaan, ulkomaisten hedelmäin kauppaan ja laivatelakoille, ja väliaikoina hän vetelehti Marshalseassa ja hoiti mrs Banghamilta perimäänsä tointa. Ryhtyipä Tip mihin tahansa, aina hän väsyi ennen pitkää ja ilmoitti livistäneensä. Tulipa onneton Tip mihin tahansa, niin hän näytti kuljettavan vankilanmuureja mukanaan ja asettavan ne pystyyn toimipaikassaan ja maleksivan niiden ahtaissa rajoissa entiseen huolettomaan, tarkoituksettomaan, länttäkantaiseen tapaansa, kunnes todelliset, liikkumattomat Marshalsean muurit taas lumosivat hänet ja vetivät takaisin taikapiiriinsä.