»Vaikka kolmekymmentä, jos haluatte.»
»Oletteko kauan tuntenut monsieur Blansdoisin?»
»En vuottakaan. Mr Flintwinch tässä voi kirjojen muka ilmoittaa teille, milloin ja minkä pariisilaisen kauppahuoneen suosittelemana hän esittäytyi täällä. Jos se tuottaa teille jotakin tyydytystä», lisäsi mrs Clennam. »Meille ei ole siitä suurtakaan hyötyä.»
»Oletteko usein tavannut häntä?» B
»En. Kahdesti. Kerran ennen ja —»
»Ja tämän kerran», täydensi mr Flintwinch.
»Ja tämän kerran.»
»Anteeksi, madam», sanoi mr Dorrit, joka päästen taas arvokkaisuutensa ja tärkeytensä tuntoon alkoi kuvitella olevansa jonkinlainen korkeampi rauhantuomari, »saanko kysellä muutamia seikkoja voidakseni tyydyttävästi selostaa asiata sille herrasmiehelle, jota minulla on kunnia — hm — pitää palveluksessani tai suojella tai sanokaamme — hm — tuntea — tuntea — Oliko monsieur Blandois täällä liikeasioissa tässä lehdessä mainittuna iltana?»
»Hän nimitti niitä kyllä liikeasioiksi», vastasi mrs Clennam.
»Ovatko — anteeksi — ovatko — hm — ne senluontoisia, että niistä voidaan puhua?»