»Sallikaa minun antaa hänelle hiukan vettä», pyysi lyhyempi, joka ei ollut vielä puhunut.
Kumpikin teki, mitä oli ehdottanut, niin ettei avusta ollut puutetta. Sitä ilmestyi miltei liiaksikin, kun molemmat kamarineidot tulivat sisään (pikalähetin saattamina, jottei kukaan matkalla sinne mykistyttäisi heitä puhuttelemalla heitä jollakin vieraalla kielellä). Huomaten tämän ja sanoenkin sen muutamin sanoin hennommalle ja nuoremmalle neideistä herrasmies sovitti vaimonsa käsivarren olkapäälleen, nosti hänet syliinsä ja kantoi pois.
Hänen ystävänsä, joka jäi yksin toisten vierasten joukkoon, käveli verkalleen edestakaisin huoneessa, palaamatta takan ääreen, ja nyki miettiväisenä mustia viiksiään ikäänkuin olisi tuntenut itsensä osalliseksi äskeiseen terävään vastaukseen. Sen saaja seisoi murjotellen eräässä nurkassa, ja päämies kääntyi ylhäisenä herrasmiehen puoleen.
»Ystävänne, sir», sanoi hän, »on —hm —hiukan kärsimätön, ja kärsimättömyydessään hän ei kenties ole oikein selvillä, kuinka hänen tulisi — hm — mutta emme huoli siitä, emme huoli siitä. Ystävänne on hieman kärsimätön, sir.»
»Saattaa olla niin, sir», vastasi toinen. »Mutta koska minulla oli kunnia tutustua tähän herraan Geneven hotellissa, jonne me ja joukko muita kunnon ihmisiä olimme kokoontuneet joku aika takaperin, ja koska olen seurustellut ja keskustellut hänen kanssansa useilla retkeilyillä sen jälkeen, niin en voi suostua kuulemaan — en edes teidän kaltaiseltanne ja teidän asemassanne olevalta — mitään halventavaa tästä herrasmiehestä.»
»Ette olekaan minkäänlaisessa vaarassa joutua kuulemaan minulta sellaista, sir. Huomauttaessani, että ystävänne on kärsimätön, en sano mitään ikävää. Tein tämän huomautuksen, koska ei ole epäilemistä, että poikani, joka syntyperältään ja — hm — kasvatukseltaan on — hm — herrasmies, olisi mielellään mukautunut kohteliaasti lausuttuun toivomukseen takkavalkean suhteen, johon kaikilla täällä olevilla on yhtäläinen oikeus; tämä onkin mielestäni aivan oikea periaate, sillä nähdäkseni — hm — ovat kaikki täällä — hm — tällaisessa tapauksessa — hm — yhdenvertaisia.»
»Hyvä!» kuului vastaus. »Piste siihen! Olen poikanne nöyrin palvelija.
Pyydän poikaanne vastaanottamaan syvimmän kunnioitukseni vakuutuksen.
Ja nyt, sir, voin myöntää, vapaasti myöntää, että ystäväni toisinaan on
varsin ivallinen.»
»Onko nuori nainen ystävänne vaimo, sir?»
»Nuori nainen on ystäväni vaimo, sir.»
»Hän on hyvin kaunis.»