Todennäköisesti on tässä harvinaisessa tanssijattaressa, josta tuli keisarinna, tämän entisen kurtisaanin monivivahteisessa ja monipuolisessa luonteessa, josta tuli älynsä ja kunnianhimonsa avulla eräs historian loistavimpia valtiomiesneroja, aina säilyvä jotakin tuntemattomana ja selittämättömänä, enkä minä suinkaan itserakkaasti kuvittele ratkaisseeni kaikkia arvoituksia ja valaisseeni kaikkia hämäriä kohtia. Kuinka lieneekin, joka tapauksessa tämä todella etevä nainen, joka lumottuaan kokonaisen kansan ja hurmattuaan Justinianuksen hallitsi kaksikymmentä vuotta Bysantin valtijattarena, ansaitsee tulla tunnetuksi muittenkin kuin juoruilevien herjauskirjojen sepittäjien tai epäilyttävien tarinoiden kuvaamana, jotka perustuvat melkoisen sekaviin kulkupuheisiin. Toistan vieläkin, etten suinkaan koeta puhdistaa Teodoran mainetta. Sellainen yrityshän hipoo historiallisesti katsoen aina väärää ja naurettavaa. Ja Teodora, joka oli juhlittu näyttelijätär ja kuuluisa kurtisaani, ennenkuin hänestä tuli aikansa suurimman valtakunnan yksinvaltias, voi parhaiten antaa käsityksen koko siitä ihmeellisestä ja lumoavasta maailmasta, jossa hän eli.
Tekijä.
ENSIMMÄINEN OSA
TEODORA, TANSSIJATAR
1
TEODORAN ENSI ESIINTYMINEN
Kuudennen vuosisadan ensimmäisinä vuosina tunnettiin hyvin koko
Konstantinopolissa miimillisen näyttelijättären ja tanssijattaren
Teodoran huomiota herättävä maine.
Hänen syntymäpaikastaan ei ole juuri paljoakaan tietoa. Jotkut vanhanajan kronikankirjoittajat ovat antaneet hänen syntyä Kyprossa, Afroditen intohimoisella ja tulisella saarella, kun taas toiset — nähtävästi oikeammin — mainitsevat hänen synnyinpaikakseen Syyrian. Kuinka tämän asian laita lieneekään ollut, hän tuli joka tapauksessa jo lapsena Bysanttiin omaistensa mukana, ja tässä kevytmielisessä ja perin pohjin turmeltuneessa kaupungissa hän sai kasvatuksensa ja kehittyi lapsesta neidoksi. Hänessä säilyi kuitenkin melko huomattavana atavistisena erikoisuutena koko elämänikänsä kotimaansa leima ja rakkaus synnyinseutuunsa. Justinianuksen, joka oli syntynyt Makedonian karussa vuoristossa, ollessa sisintään myöten roomalaisen hengen läpitunkema Teodora pysyi aina puhdasverisenä itämaalaisena ja rotunsa käsitystapoihin, mielipiteisiin ja ennakkoluuloihin piintyneenä.
Ei tiedetä varmasti, millaisesta perheestä hän polveutui. Jonkinlaisesta kunnioituksesta sitä keisarillista arvoa kohtaan, johon hän sittemmin kohosi, tarina on myöhemmin luonut hänelle mainehikkaan tai ainakin täysin esittelykelpoisen sukupuun ja lahjoittanut hänelle isäksi varakkaan ja viisaan senaattorin. Hänen syntyperänsä näyttää kuitenkin todellisuudessa olleen erittäin vaatimaton. Jos voi uskoa Prokopioksen Salaisia muistelmia, hänen isänsä oli köyhä Acacios-niminen mies, joka oli ammatiltaan amfiteatterin karhunvartija. Hänen äitinsä oli vähemmän hyveellinen nainen kuuluen siihen lajiin, jonka edustajia oli paljon sirkus- ja teatterimaailmassa. Tästä taiteilija-avioliitosta syntyi kolme tytärtä: Comito, Teodora ja Anastasia. Toinen järjestyksessä, tuleva keisarinna, syntyi luultavasti noin vuonna 500.
Hippodromin vakinaiset vieraat muistivat kauan ne olosuhteet, joitten vallitessa Teodora ensi kerran esiintyi julkisuudessa. Acacios oli kuollut ja jättänyt lesken ja kolme tytärtään äärimmäiseen köyhyyteen. Vanhin lapsi ei ollut vielä täyttänyt seitsemättä vuottaan. Säilyttääkseen itselleen vainajan ammatin, perheen ainoan tulolähteen, äiti ei keksinyt mitään muuta keinoa kuin mennä naimisiin toisen miehen kanssa, joka ruvetessaan karhunvartijan toimeen samalla otti huolehtiakseen sekä perheestä että eläimistä. Tämän suunnitelman toteuttamiseen tarvittiin kuitenkin vihreän puolueen johtajan Asterioksen suostumus. Mutta Asterios oli ottanut rahoja vastaan kannattaakseen toista ehdokasta. Voittaakseen tämän ilmeisen huonon onnen Teodoran äiti päätti taivuttaa ihmiset puolelleen, ja kun kaupunkilaiset olivat eräänä päivänä koolla sirkuksessa, ilmestyi hän arenalle ohjaten edessään kolmea kukin koristettua pikku tytärtään, jotka ojentelivat rukoillen käsiään kansanjoukkoa kohti. Vihreät vain nauroivat tälle liikuttavalle vetoamiselle, mutta toinen sirkuspuolue, siniset, joka oli aina valmis tekemään kepposen vastustajalleen, kallisti heti korvansa rukoukselle, jonka toinen puolue oli jättänyt kuulematta, ja myönsi Acacioksen perheelle sen toimen, jonka se oli vähää ennen menettänyt.