»Väärennetty kirje?» mutisi lady Lenore.

»Niin; kun hän kerran on antanut neiti Etheredgelle varmat ohjeet, on hänen kirjoitettava uudelleen ja muutettava määräyksensä. Häneltä täytyy saapua sellainen kirje — on parasta kirjoittaa pojalle — jossa hän käskee heidän jäädä junasta Lontoon lähimmälle asemalle, Vauxhalliin. Heidän on astuttava junasta ja mentävä ulko-ovelle. Siellä odottavat heitä vaunut, jotka vievät heidät hänen luokseen. Ymmärrättekö?»

»Ymmärrän. Entä kirje — kenen se on väärennettävä — kirjoitettava?»

»Kukapa osaa sen paremmin kuin te? Te olette tottunut käsittelemään kirjeenvaihtoa. Te tunnette hänen käsialansa, voitte helposti saada käsiinne hänen kirjoitusvehkeensä; paperissa ja kuoressa on Wyndwardien vaakuna. Kirjeen voi viedä perille joku kartanon palvelija.»

Lady Lenore seisoi vaiti Jasperin sukkeluuden yllättämänä, ja vasten tahtoaankin hän ihaili miehen neuvokkuutta ja joustavaa älykkyyttä. Kuten Jasper oli sanonut, hän ei ollut orja eikä nukke, jota saattoi liikutella mielensä mukaan.

»Käsittänette», jatkoi Jasper odotettuaan hetkisen, että hänen suunnitelmansa ehtisi painua toisen mieleen, »että kirje on jätettävä melkein viimeisellä hetkellä, vaunun ovella, kun juna lähtee. Teettehän sen?»

Lady Lenore kääntyi poispäin, ponnistaen vielä vastaan. »En tahdo!» hän vastasi.

»No hyvä! Sitten keksin jonkun toisen keinon. Stella Etheredgestä ei ikinä tule loordi Trevornen puolisoa, mutta ei myöskään eräästä lady Lenore Beauminsteristä. Kun hän huomenna saa nolona ja lannistuneena, katsella kuinka minä vien neiti Etheredgen hänen nenänsä edestä, annan hänelle hieman lohdutusta, nimittäin tämän pienen kirjeen ja täydellisen selostuksen teidän osuudestanne tähän salaliittoon, joka riisti häneltä saaliin.»

»Sitä ette uskalla!» huohotti lady Lenore, pää pystyssä, katse leimuavana.

»En uskalla! Mitä uskaltamista siinä on. Jopa jotakin, mylady! Ei ole minun syyni, jollette tunne sen miehen luonnetta, jonka kanssa olette tekemisissä. Työskennelkää kanssani, ja minä palvelen teitä, pettäkää minut — sillä se olisi pettämistä, ja minä nujerran teidät! Kumman valitsette? Kirjoitatteko kirjeen ja toimitatte sen perille?»