"Niistäkin", Goderik vastasi. "Äitini oli alruna ja minä puollan heitä."
"Alruna hän oli, poikani. Muista olla hänen oikea poikansa. Nyt kuulkaa, goottilaiset sudet!"
Ja vanhus tarttui pieneen luuttuunsa eli "fidliinsä" kuten hän itse soitintansa nimitti, näpäytti sen kieliä ja alkoi laulaa:
Istuin ma muinoin
Urhojen leirissä
Keskellä kinosten
Tonavan rannalla.
Kuulin ma siellä
Satuja suuria.
Lauluja kauniita
Viisaitten, vanhojen
Partasuu-urhojen.
Laulunsa herätti
Korvessa karhut,
Metsässä huuhkajat.
Salojen hongat
Oksaansa ravisti,
Laulu kun kaikui
Taivasta kohti
Kertoen kuinka
Mahtavat, villit
Viikinkimiehet
Skandian mailta
Suksilla saapuivat
Skoringiin asti;
Mitenkä Gambara,
Freijan suosikki
Jalo oi' äiti
Ayon ja Iborin;
Kertoen kuinka
Vendien viikingit
Tulivat luokse
Vinilimiesten
Ambrin ja Assin,
Pilkaten puhuivat:
'Vähän on tietä;
Meidän on joukkomme
Suuri ja mahtava.
Veroja vaadimme,
Kultaa ja karjaa,
Hopeita, helyjä
Tahdomme teiltä.
Jollette suostu.
Tuomio tuima
Odottaa teitä.
Korppien ruuaksi
Miestemme miekat
Urhonne muuttavat!'
Kääpiön takomat
Terävät miekat
Vahvasti vyöttivät
Urohot ylleen.
Taisteluun kävivät
Vinilit kaikki,
Alrunan miehet
Ayo ja Ibor.
Ääneensä itkivät
Tyttäret, vaimot,
Alrunan kyyneleet
Raskaina valuivat.
Aamukoin siivillä
Ilmojen halki
Ihana Freija
Maan yli kiitää.
Edessään maailma
Jäinen ja kylmä;
Jälkeensä jättää
Lempeä Freija
Vihreiksi lehdot.
Kultaiset kutrinsa
Kukkia täynnä;
Niitä hän heittelee
Ihmisten tielle.
Pukunsa liepeistä
Etelätuulta
Puihin hän pudistaa.
Linnut ne laulamaan
Koivujen oksilla,
Immet ne toivomaan
Sulhoa suurta.
Näin yli maailman
Lempeä suoden
Freija nyt saapuu
Gambaran luokse.
'Viisain vaaloista,
Miksi sä itket?
Ylhäällä ilmoissa
Jumalten saleissa
Kuulin sun itkevän.'
'Itkeä anna mun,
Turha on lohdutus,
Ennenkuin urhomme,
Joukkomme pieni
Voiton on varman
Vendeistä saanut.
Poikia mulla on,
Uroita suuria,
Taistossa uljaita.
Kohta jo kotkat
Ruumiinsa raatelee,
Orjina vaimomme
Vendeille itkien
Myllyjä polkevat.'
Valitti näin tuo
Alruna vaimo.
Ihana Freija,
Suudellen häntä
Lohtuja lausui: