"Oi seuraa hänen varotustaan!" Ja Filammon alkoi puhua palavasta tulikivijärvestä sellaisin sanoin, joita oli kuullut Pambolta ja Arseniukselta, mutta Pelagia keskeytti hänet.
"Oi, Mirjam, onko se totta? Onko se mahdollista? Mihin minä joudunkaan?" valitti lapsi parka.
"Ajatteles, jos se olisikin totta? Sanokoon hän sinulle, miten hän voi pelastaa sinut siitä", vastasi Mirjam tyynesti.
"Eikö evankeliumi pelasta häntä siitä, sinä uskoton juutalainen? Elä vastusta minua! Minä voin pelastaa hänet."
"Niin, mutta mitä vaadit häneltä?"
"Eikö hän voi katua? Eikö hän voi masentaa näitä alhaisia himoja? Eikö hän voi saada anteeksiantamusta? Oi, Pelagiani, suo anteeksi että hetken ajan uneksin tekeväni sinusta filosoofin, kun sinusta voi tulla Jumalan pyhimys…"
Hän vaikeni äkkiä; hän muisti samalla omat epäilyksensä hänen kasteestaan ja kysyi epävarmalla äänellä:
"Oletko kastettu?"
"Kastettu?" Pelagia toisti ymmärtämättä mitä hän tarkotti.
"Niin, onko sinut piispa kastanut, kirkossa?"