"Kuvittele sitte polvistuvasi tuon kauniin epäjumalan edessä — polvistu vain!"
Eukon kiiluvien silmien pakottamana Hypatia polvistui hänen eteensä.
"Uskotko sinä? Haluatko sinä? Tahdotko alistua? Tahdotko totella?
Itsepäisyys ja kopeus ei saa mitään nähdä eikä tietää mitään. Jollet
luovu omasta minuudestasi, ei Jumala eikä perkele lähesty sinua.
Tahdotko nöyrtyä?"
"Kyllä, kyllä!" Hypatia parka huudahti, kokonaan uteliaisuuden ja itse-epäilyn valtaamana. Hänen silmissään hämärsi, hänen jäsenensä raukesivat yhä enemmän juutalaiseukon katseille sietämättömän taikavoiman vaikutuksesta.
Vanhus otti povestaan kristallin ja asetti sen kärjen Hypatian rintaa vasten. Kylmä väristys kävi koko hänen ruumiinsa läpi… Noita teki käsillään salaperäisiä, liikkeitä hänen päänsä ympärillä mutisten tavan takaa: "Alas, alas, ylväs henki!" Sitte hän kuivettuneilla sormenpäillään kosketti uhrinsa otsaa. Vähitellen kävivät Hypatian silmäluomet raskaiksi; hän yritti moneen kertaan kohottaa niitä, mutta painoi ne jälleen eukon tuijottavan katseen edessä… Ja sitte hän kadotti tajuntansa…
Kun hän heräsi, makasi hän polvillaan toisessa huoneen kolkassa, hiukset hajallaan ja vaatteet epäjärjestyksessä. Mitä kylmää hän sulkikaan syliinsä? Apollon jalat? Mirjam seisoi hänen vieressään ja taputti voitonriemuisena käsiään.
"Kuinka tulin tänne? Mitä olenkaan tehnyt?"
"Olet puhunut niin kauniisti! — lausunut niin koreita kohteliaisuuksia tälle kauniille nuorukaiselle, ettei hän suinkaan voi olla niin paha ja unhottaa ne, tullessaan luoksesi tänä iltana. Sepä vasta oli suloinen hurmaustila! Hoh hoo, sinä et ole ainoa nainen, joka on viisaampi nukkuessaan kuin valveillaan. Sinusta tulee hyvin kaunis Kassandra — tai Klytia — jos sinulla vain on tarpeeksi ymmärrystä… Se riippuu sinusta itsestäsi, sorja neito. Oletko tyytyväinen nyt, vai tahdotko vielä enemmän merkkejä? Pitääkö vanhan juutalaisakan lyödä nuo kauniit sinisilmät sokeudella näyttääkseen sinulle, että hän tietää enemmän kuin pakanat?"
"Minä uskon sinua — minä uskon", huudahti väsynyt tyttöparka. "Minä tahdon tulla, mutta…"
"Kas niin! Mitä vielä? Parasta on että ensin määräät, missä hahmossa hänen on ilmestyttävä."