Iloitkaa että on olemassa Jumalan tuli, sen Isän, jonka nimi on rakkaus, tuli joka aina palaa eikä koskaan sammu, tuli jonka tulee hävittää jokaisen ihmisen sydämessä ja kaikkien kansain sydämissä, sekä aineellisessa että henkisessä maailmassa, kaiken mikä on pahennukseksi ja tulee valheeksi; ja iloitkaa että tähän tuleen Poika varmaan tahtoo heittää kaiken petoksen, valheen, teeskentelyn ja väärän opin. Eikö ole hyvä sanoma, että se tuli ei ole sammuva eikä sen käärme kuoleva? Se tuli voidaan sytyttää meidän edessämme — se käärme voipi ahdistaa meidän sydämiämme. Suokoon Jumala että meillä sinä päivänä olisi rohkeutta antaa tulen ja käärmeen tehdä työnsä — voidaksemme sanoa Kristukselle: »Myöskin nämät ovat Sinun lähettämäsi ja Sinun rajattomasta rakkaudestasi ovat ne tulleet. Sinä halajat totuutta sydämen sisimmässä (Ps. 51:8), ja minä tahdon kiittää Sinua kaikista keinoista, kuinka katkeria ne lienevätkään, joita Sinä käytät tehdäksesi minua rehelliseksi. Minä haluan tulla rehelliseksi ihmiseksi ja vanhurskaaksi ihmiseksi. Ja mikä ilo! Siksi haluat Sinäkin minun tulevan. Mikä ilo! Vaikka minä pelkurimaisesti haluan tukahuttaa Sinun tulesi, en minä sitä voi. Puhdista minua sentähden, oi Herra, vaikkapa sen tekisit tulella. Polta pois minun turhuuteni, itsepäisyyteni, kiivaitten mielipiteitteni, pinttyneitten opinkappaleitten! kuonat, — ne kuoret, jotka eivät ole sielulleni ravinnoksi, joihin minä en voi olla tyytyväinen, joitten tähden minä joka päivä saan hävetä — ja jos minusta löytyisi muutamia vehnäjyviä, joku sana tai ajatus tai toimintavoima, joka voisi tulla hyödyksi kansalleni minun jälkeeni, kokoo ne, oi Herra, Sinun latoosi.» Amen.
Letters and Memories.
Jumalan tuli koventaa ja pehmittää ihmistä samalla kertaa. Hän tulee siitä ulos sen kokemuksen koventamana, jota tarvitaan, niin kuin kirjotettu on: »Kärsi vaivaa niin kuin luja Jesuksen Kristuksen sotamies»; ja taaskin: »Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon pitänyt.» 2 Tim. 2:3; 4:7. Ja kuitenkin hän on pehmennyt sen lempeyden kautta, josta on kirjoitettu: »Mutta olkaat keskenänne ystävälliset ja laupiaat, ja antakaa anteeksi toinen toisellenne, niinkuin Jumala teillekin on Kristuksen kautta anteeksi antanut», (Ef. 4:32) ja vielä: »Meillä ei ole se ylimäinen pappi, joka ei taida meidän heikkouttamme armahtaa, vaan se, joka on kaikissa kiusattu niinkuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.» Hebr. 4:15.
Onnellisia, kolmin kerroin onnellisia ovat ne, jotka siten ovat vaeltaneet läpi kuolon varjon laakson ja ovat havainneet sen olevan polkuna, joka johtaa ijankaikkiseen elämään. Onnellisia ovat ne, jotka jonkun aikaa ovat tuskailleet Jumalan kauheassa tulessa, ja ovat saaneet itsestään poltetuksi kuoret ja kuonan, ja kaiken mikä on pahennukseksi ja tekee heidät turhamaisiksi ja kevytmielisiksi, vaikkakin se tekee heidät tylsiksi ja vetää heitä alaspäin samalla aikaa; kunnes ainoasti Jumalan vanhurskauden puhdas kulta on jälellä seitsenkertaisesti koeteltuna tulessa, katoomatonna, kallisarvoisena Jumalan ja ihmisten silmissä. Semmoiset ihmiset eivät tarvitse, eivät tahdo valittaa kaikkea, mitä ovat saaneet kokea. Tuli on tehnyt heidät rohkeiksi, raittiiksi ja kärsivällisiksi. Se on heille antanut »lujan ymmärryksen, varovaisen tahdon, kestävyyden, aavistuksen, voiman ja kunnon», ja siis kasvattanut heitä Kristuksen kaltaisuuteen, joka tuli täydelliseksi kärsimyksissä; ja joka, vaikka Hän Poika oli, kuitenkin lihansa päivinä uhrasi rukoukset ja nöyrät anomiset ja huusi itkien Isänsä puoleen ja tuli kuulluksi Jumalan pelkonsa tähden; ja sentähden vaikka Hän kuoli ristillä ja astui alas tuonelaan, voitti Hän kuoleman ja helvetin kuolemallaan ja sinne alas astumisellaan ja voitti ne alistumalla niitten alaiseksi. Hebr. 5: 7,8.
Good News of God — Sermons.
VI
KUOLEMAN SYVYYDESTÄ.
»Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman kauhut ovat langenneet
minun päälleni.» Ps. 55:5.
»Vaikka minun ruumiini ja sieluni vaipuisi, niin Sinä Jumala kuitenkin
olet aina minun sydämeni uskallus.» Ps. 73:26.
»Vaikka minä vaeltaisin kuoleman varjon laaksossa, en minä pelkäisi
mitään pahaa; sillä Sinä olet minun kanssani.» Ps. 23:4.