Ja me laskimme, etteivät espanjalaiset pyssymiehet tulisi ennenkun kuukauden tai kahden kuluttua, sillä tunsimme jotensakin tarkkaan Natchitoches'in linnaväen miesluvun, että se oli nimittäin tällä kertaa kaksisataa. Kaikkia taas ei linnanpäällikkö voinut lähettää meitä vastaan, niin tuumimme. Ja ennenkun hän voisi hankkia lisäväkeä Mississippin varsilta tai Neworleans’ista, täytyisi kulua ainakin kahdeksan viikkoa, niin laskimme.

Tämä lohdutti meitä suuresti, sillä jos espanjalaiset olisivat tulleet neljän viikon kuluessa, ei meidän paalulinnamme olisi ennättänyt valmiiksi. Ja kuudella rihlalla ei sentään voi tapella kuuttakymmentä vastaan, olivatpa ne kuin hyvät tahansa. On komeata, kun on rihla varmassa kädessä ja takana terävä silmä, mutta ei sillä voi kuitenkaan lyödä, kuten raamatussa aasin leukaluulla, sata yhdellä iskulla.

Neljän viikon kuluttua oli paalumaja jo paaluvarustuksineen kunnossa, ja naisväki toimitti kaikki varastomme sinne, ainoastaan välttämättömimmän jätimme asuinrakennuksiin. Meidän oli nyt paljon parempi ja rattoisampi olla ajatellessamme, että paalulinnamme oli kunnossa, ja että pystyimme tekemään vastarintaa. Asa vain oli edelleen raskasmielinen, tarkasteli usein paalulinnaa ja arveli: 'Luulenpa, että tästä on pian tuleva verinen linna. Ja sen sanon teille, että yksi meistä saa täällä verisen hautansa, ja kuka se on, sen tiedän minä parhaiten.'

Minä sanoin hänelle: 'Hiljaa, Asa! Mitä kuvitteluja nuo ovat? Miksi painostat mieltämme? Me kaipaamme nyt kevyttä mieltä, Asa.'

Asa näytti taas iloiselta, ja meni uudelleen levollisesti työhön, mikä oli käsillä. Mutta kun ei aina tarvittu hevosia, niin oli kukin vuorostaan vakoilemassa noin kymmenen peninkulman päässä ottamassa selkoa, eivätkö nuo kutsumattomat vieraat jo tulisi meitä tervehtimään. Öiseenkin aikaan olimme varuillamme, niin että joka yö oli kaksi vuorotellen vahdissa. Heidän täytyi kulkea edes takaisin vartiopaikallaan. Ja kun me eräänä aamuna olimme parhaillaan työssä pensaikossa kaivamassa ojia puitten ympärille, tulee Rigtheons täyttä laukkaa ajaen luoksemme.

'Ne tulevat, niitä on ainakin satakunta', huutaa hän.

'Nyt sitä koetellaan', sanoo Asa niin levollisesti kuin olisi hän käynyt hirveä ampumaan — 'nyt sitä koetellaan. Ovatko ne vielä etäällä?'

'Ne tulevat juuri preriota kohti, puolessa tunnissa voivat ne olla täällä', arvelee Rigtheons.

'Miten ne tulevat? Etujoukkona? Takajoukkona? Miten paljon niitä lienee?'

'Ei sinne päinkään, kaikki yhdessä kasassa. Niitä lienee sadan paikkeilla', sanoo Rigtheons.