"Lippu tahi ratsulippu", sanoi vartija, "minusta hän ratsastaa nuoren vapaaherran tavoin."
"Niin totta tosiaan! Ripeä poikani! Hän on suorittanut asiansa oivallisesti!" huudahti herra Eerikki, ratsastajan tultua paremmin näkyviin. "Tanskalaiset ovat saaneet nähdä, kuinka me kasvatamme poikiamme!"
"Hänen siipensä tuovat hyviä uutisia", sanoi Rikhard. "Antakaa minun mennä, herra Eerikki; minun täytyy kertoa tästä Astrida rouvalle."
Nostosilta laskettiin alas, raskas ristikkoportti avattiin ja linnan kaikkien asukkaiden seistessä pihalla ajaa karahutti sisään soturi kypärissä siivet ja kädessä liehuva lippu, jonka hän tullessaan laski levälleen Normandian pikku herttuan jalkain juureen. Hämmästyksen huuto pääsi kaikilta nähdessään lipussa Ranskan kultaiset liljat, ja hätäilevin, loppumattomin kysymyksin keräytyivät he hänen ympärilleen.
"Suuri voitto — kuningas vankina, Montreuil tapettu!"
Rikhard tarttui nuoren ritarin käteen, vieden hänet saliin, missä kaikki sijottuivat hänen ympärilleen kuullakseen uutisia. Hänen isänsä ensimmäinen kysymys oli, mitä hän piti heidän heimolaisistaan, tanskalaisista.
"Sivistymättömiä tovereja, isä, se täytyy minun tunnustaa", sanoi Osmond hymyillen ja päätään pudistaen. "Minä en voinut maljaani juoda heidän onnekseen ihmisenkallosta — niin kultakoristeinen kuin se olikin."
"Mutta eivät siltä huonompia soturia," sanoi herra Eerikki. "No niinpä niin, ja sinä tietenkin olit siksi hieno ja turhamainen, ettet käsittänyt tuota vanhaa hyvää tapaa repiä koko lammasta palasiksi. Sinun kai piti leikata viipaleesi hienolla ranskalaisella veitsinykerölläsi."
Osmond ei voinut käsittää, että mies voisi olla urhoollisempi ollessaan raaka kuin metsäläinen, mutta hän katsoi viisaammaksi olla vaiti ja Rikhard pyysi kärsimätönnä saada kuulla taistelusta sekä missä se oli suoritettu.
"Diven rannalla," sanoi Osmond. "Oi isä! syystäpä saatatte kutsua vanhaa Harcourtia ovelaksi — Revonsydän se pitäisi hänen nimensä olla, eikä Karhunsydän! Kuulkaahan kummaa kun hän oli lähettänyt frankeille sanan, että tanskalaiset olivat hyökänneet hänen päällensä koko voimallaan, ja pyysi näitä tulemaan avukseen."