"'Viivy vähän, Brigitta, et saa mitenkään lähteä ennenkuin Niilo tulee.
— Onpa hauskaa kuulla, mitä hän tästä äkkipikaisesta matkasta sanoo.
Istu tänne, lapseni, minuutin kuluttua on hän täällä.'
"'Kiitoksia vaan, mutta en uskalla odottaa. Jumala teitä siunatkoon kaikesta osottamastanne suuresta hyvyydestä minua kohtaan. Hyvästi, voikaa hyvin ja terveisiä Niilolle!'
"Härme peitti pellot kun seuraavana aamuna ajoin kaupungista ulos. Sumu peitti metsikön ja nuo hyvin tutut paikat näkyvistäni: niin alakuloinen en ole koskaan ollut, en ennen enkä jälkeen.
"'Tprro, seis!'
"Ajuri seisahutti hevoset; Niilo juoksi alas myllypolkua myöten vaunuille.
"'Vai niin, sinä aijoit todellakin lähteä sanomatta minulle hyvästi, aijoitko todellakin? Kuinka hennoit sitä tehdä?'
"'Ethän ollut kotona, Niilo.'
"'Niin, mutta kuitenkin! — no, silloin minä tosiaankin pidän enemmän sinusta, sillä sitä en minä milloinkaan olisi voinut tehdä. — Hyvästi, Brigitta, ja tule pian takaisin!'
"Ja tuo hyvä, ystävällinen mies pudisti käteni melkein asemiltaan.
"Ero Niilosta teki erittäin hyvää sydämelleni; olihan minullakin sijani hänen sydämessään, sen huomasin, vähäinen ehkä, mutta se oli minun. Ja kyynelet hiipivät esiin, toinen toisensa jälkeen, Vaan ne eivät enää olleet tuollaisia katkeria, lohduttomia kyyneleitä. Ja minä rukoilin Herralta voimaa palvella Häntä, mihin hyvänsä Hän minut asettaisikin, ja että yksinäistä elämääni aina voisin viettää Hänen kunniakseen.