5. Lappalaisen hiihdäntö.
Lauri poika Lappalainen
Teki suksia sykyen,
Kesäkauden keppilöitä,
Sekä selkkoja kewäen,
5 Kesän säästi wuohen woita,
Kesän toisen lehmän woita,
Kolmannen pukin talia;
woisi woilla suksiansa,
Talmasi pukin talilla.
10 Läksi niillä liukumahan,
Liukui linnat, liukui lännet,
Liukui soita, liukui maita,
Liukui maat meren takaiset,
Liukui maita liu'uttuja,
15 Liukui liukumattomia,
Liukui surman suun editse,
Kalman kartanon peritse,
Jäi tuo liuska liukumatta,
Korwen kolkka koskematta.
20 "Las mie liu'un tuonki luiskan,
Ja kos'etan tuonki kolkan."
Läksi tuota liukumahan;
Tullut ei korwelle perä'ä.
Sitt' Lauri ajatteleepi:
25 "Mihin nyt menen polonen,
Jos lähden jänön jäl'ille,
Koukkupolwen polkemille,
Jänö peittääpi jäl'ensä,
Koukkupolwi polkemansa,
30 Lähden suden suksiloille,
Suden suksille pakenen,
Sudel' on sileät sukset,
Niill' en kestäʿ mie poloinen."
Kuuli koiran haukahtawan,
35 willahännän wiukahtawan,
Liukui koiran haukuntahan,
willahännän wiukuntahan,
Katsoi kuusen latwasehen;
Istui oksalla orawa,
40 Näkyi näätä rekkorinta.
Ampui kerran, käi ylitse,
Ampui toisen, käi alatse.
"Lieko tää te'ossa tehty,
wain lieko panoissa pantu,
45 wain lieko kowa osani."
Pyyhki pyssynsä lumehen,
Hawuksilla harjaeli,
Katajoilla kampaeli,
Ampui kohta kolmannesti.
50 Jo putos' puhdas lumelle,
Raha hangelle hajosi.
Tuon kokosi kourihinsa',
Sieppasi sisälehensä,
Läksi koitonen kotihin,
55 wanhempansa wainiolle.
Lauri poika Lappalainen
Emoseltansa kysyypi:
"Emoseni waimo wanha,
Mihin pannen mie rahani,
60 Kuhun saatan saalihini,
Ostankos sotiorosen"?
Emo wasten wastaeli.
"On oronen entinenkin,
Ison ostama oronen."
65 Lauri poika Lappalainen
Kysyypi emoseltansa:
"Emoseni waimo wanha,
Mihin pannen mie rahani,
Kuhun suuren saalihini;
70 Ostankos sotisatulan"?
Emo wasten wastaeli:
"On satula entinenkin,
Ison ostama satula:
Totteleʿ emon sana'a:
75 Lähdeʿ mustalle merelle,
Tuoll' on neidot kylpemässä,
waskipäät walenemassa;
Katsoʿ kuudesta parahin,
Sekä selwin seitsemästä."
80 Lauri poika Lappalainen
Totteli emon sana'a,
Meni mustalle merelle.
Siell' oli neidot kylpemässä,
waskipäät walenemassa.
85 Katsoi kuudesta parahan,
Sekä selwän seitsemästä,
Rahoi neidon, toi kotihin,
Kotiansa katsomahan.
Anopp' ol' ani kawala,
90 Toi hän tuoreita rukiita,
Laittoi neidon jauhamahan.
Anopp' ol' ani kawala,
Meni kohta katsomahan,
Pisti jauhoihin kätensä,
95 "Sie huora homeʿsykerö!
Pilasit hywät jywäni,
Las'it puolen lastumoiksi,
Toisen puolen puoljywiksi,
Kolmannen koko jywiksi."
100 Anopp' ol' ani kawala,
Meni hän elo tupahan,
"Lauri poika Lappalainen
Otaʿ ruoska naulasesta,
Jolla neuwot neitoaisi,
105 Ottamaistasi opetat."
Lauri poika Lappalainen
Totteli emon sana'a;
Otti ruoskan naulasesta,
Jolla neuwoi neitoansa,
110 Ottamaistansa opetti.
Anop' ol' ani kawala,
Meni hän kiwitupahan,
Pisti jauhoihin kätensä.
Niin on jauhoja kiwellä,
115 Kuin on lunta Kulwehessa,
Niin on kyyneltä kiwellä,
Kuin wettä Herajoessa.
Anopp' ol' ani kawala.
woisi woita leiwän päälle,
120 "Syöʿ tuota lewätessäsi,
Hieroʿ henkäellessäsi."
6. Oinon luinen kantele.
Olin orjana Wirossa,
Käin Wirossa käskyläisnä,
Otin otrat palkastani,
Kaurat kau'an oltuani,
5 Kylwin otrat Ruotsin maahan,
Wiskasin Wiron sar'alle,
Wiron pellon pientareelle.
Menin kohta katsomahan,
Kahden, kolmen yön perästä,
10 Wiiden, kuuden wiimestänsä.
Oli miun oino otrassani,
Sinisarwi saaressani;
Otin oinon toin kotihin,
Panin oinon karsinahan,
15 Syötin oinon, juotin oinon,
Oinon kyllällä pitelin,
Otin oinon päästä sarwen,
wein sarwen sepän pajahan.
"Seppueni selwueni,
20 Taitawa takojaseni!
Ta'oit eilen, ta'oit ennen,
Ta'oʿ nyt tänäkin päänä,
Ta'oʿ minulle kanteloinen,
Mill' mä soittelen sodassa,
25 Alla linnan liirettellen."
"Minkä luinen kanteloinen"?
"Oinon luinen kanteloinen."
Takoi seppä taksutteli,
Tietäjäinen tiksutteli,
30 Takoi miulle kanteloisen.
Uupui kantta kanteloinen.
Läksin kantta etsimähän,
Löysin suolta suuren koiwun,
Niityltä niwerän koiwun,
35 Te'in tuost' kannen kanteleehen.
Uupui kannel kahta kieltä,
Yhtä kieltä reunimmaista,
Toista kieltä keskimäistä.
Läksin kieltä etsimähän,
40 Menin tietä pikkaraisen,
Tuli neito wastahani,
Al'oin neidolta kyselläʿ:
"Annas neito tukkiasi,
Hilpiöitä hiuksiasi,"
45 Neito wasten wastaeli:
"Mihis miun on tukkiani,
Hilpiöitä hiuksiani?"
"Uupui kannel kahta kieltä."
"Kuta kieltä kannel uupui"?
50 "Uupui kieltä reunimmaista,
Sekä toista keskimäistä."
Antoi neito tukkiansa,
Hilpiöita hiuksiansa;
Sai tuo kannel walmeheksi.
55 Wein mä kanteleen kadulle;
Soitti yksi, soitti toinen,
Ei ilolle milläkäänä.
Wein mä kanteleen tupahan;
Soittiit nuoret, soittiit wanhat,
60 Soittiit miehet naimattomat,
Soittiit nainehet urohot,
Ei ilolle millekäänä.
Sokea sopessa istui
Itse wanha Wäinämöinen,
65 Sokea sopesta lausui,
Nurkasta wähänäkönen:
"Tuokaas tänne kanteloinen
Sormille uron sokean,
Näpille wähänäkösen."
70 Se sitte somasti soitti,
Kuin sokea soitteleepi,
Soitti kuin sormikintahalla,
Laski kuin lapikkahalla.
Kaikki kansa kuunteleepi,
75 Kuin sokea soitteleepi.
Mit' oli miehiä tuwassa,
Ne kaikki hatuttapäin,
Mit' oli akkoja tuwassa,
Ne kaikki käsi pos'ella,
80 Mit' oli poikia tuwassa,
Ne kaikki wesissä silmin,
Mit' oli tyttöjä tuwassa,
Ne oli maassa polwillansa,
Kanteloista kuunteleewat,
85 Soittoa uron sokean;
Se siitte somasti soitti,
Kuin sokea soitteleepi,
Soitti kuin sormikintahalla,
Laski kuin lapikkahalla.
90 Matosetkin maanalaiset
Mullalla muhotteleiwat,
Kanteloista kuunnellessa;
Soittoa uron sokean.
Jäniksetkin juoksewaiset,
95 Kynsilleen kykisteleiwät,
Kanteloa kuulemahan,
Soittoa uron sokean.
Kalasetkin kaikellaiset
Rannalle rakenteleiwat,
100 Lintusetkin lentäwäiset
Oksille ojenteleiwat,
Warwuille warusteleiwat,
Kanteloista kuulemahan.
Mik' oli metsässä eläwä
105 Kykistyypi kynsillensä.
Susi juoksi suuret metsät,
Karhu kankahat samosi;
Susi särki suuren päänsä,
Karhu kankean nis'ansa,
110 Järwen jäätä juostessansa,
Iljentä hypätessänsä,
Kanteloista kuulemahan,
Soittoa poj'an sokean.
Se sitte somasti soitti,
115 Kuin sokea soitteleepi,
Soitti kuin sormikintahalla,
Laski kuin lapikkahalla.
7. Kojosen sotaan lähtö.
Anterus Kojosen poika
Kesän kengitti hewoista,
Talwen laiwa'a rakensi
Sotahan on mennäksensä.
5 Anterus Kojosen poika
Waljasti tulisen ruunan,
Tulisella tantereella,
Tulisen re'en etehen;
Weri kiehui wempeleestä,
10 Raswa rahkehen nenästä.
Anterus sotahan läksi,
Tinatuppi tappelohon,
Tinatuppi wyö hopea,
Hiukset kullan suortuwissa,
15 Parta kullan palmikoissa.
Tuotihin sana jäl'estä:
"Jo kuoli sinun isosi."
"Kuin tuo kuoli, jous' tuo kuollaʿ,
Ei poika kotihin joudaʿ,
20 Kyllä miero maahan wiepi;
Kuin lienehe maiset matkat,
Oroin kuusin wietäköhön,
Kuusin kultasin orosin,
Toisin kuusin kullattomin;
25 Kuin lienee wetoset matkat,
Wenoin kuusin wietäköhön,
Kuusin kultasin wenosin,
Toisin kuusin kullattomin."
Anterus sotahan läksi,
30 Tinatuppi tappelohon,
Tinatuppi, wyö hopea,
Hiukset kullan suortuwissa,
Parta kullan palmikoissa.
Tuotihin sana jäl'estä:
35 "Kuoli ehtonen emosi,
Sekä maireʿ maamuesi."
"Kuin tuo kuoli jous' tuo kuollaʿ,"
j.n.e.
Anterus sotahan läksi,
40 j.n.e.
"Kuoli wietra wellyesi."
j.n.e.
"Kuoli siitonen sisosi."
"Kuin tuo kuoli, jous' tuo kuollaʿ."
45 Ei poika kotihin joudaʿ,
Wiel on Turkki tuntematta,
Tattarlainen tappamatta,
Ransuusi rannaamatta,
Mies musta murentamatta;
50 Kyllä miero maahan wiepi.
j.n.e.
Anterus sotahan läksi,
j.n.e.
Tuotihin sana jäl'estä
55 "Kuoli kurja kumppalisi."
"Jo nyt joudan pois kotihin,
Jo nyt on Turkki tunnettuna,
Tapettuna Tattarlainen,
Ransuusi on rannattuna,
Mies musta murennettuna."
8. Kalewasta.
Kaswatti minun emoni,
Kaswatti kanoja paljon,
Suuren joukon joutsenia;
Kaikki syötti, kaikki saattoi,
5 Kanat aidalle asetti,
Joutsenet jo'elle saattoi,
weräjille wiedätteli.
Tuli haukka haarotellen,
wesilintu wieretellen,
10 Sirotellen siipilintu;
Tuli haukka, niin hajotti,
Tuli korppi, niin kohotti,
Wesilintu wei peräti.
Yhden wei wenäehelle,
15 Toisen kantoi Karjalahan,
Kolmannen kotihin jätti,
Yhden Suomehen sorotti.
Mikä kaswoi Karjalassa,
Siint' wasta Kalewa kaswoi;
20 Mikä Suomessa sikesi,
Siint' sikesi Untamoinen.
Untamo teki tokehen,
Kalewa kalat kokosi.
Kalewainen kauran kylwi,
25 Untamon tuwan perähän.
Untamoll' oli uljas uutti,
Söi kaikki Kalewan kauran;
Untamo ä'itteleepi
Kalewalle wellollensa;
30 Kalewall' oli kärtsä koira,
Söi tuo uutin Untamolta.
Unto suuttui ja wihastui;
Tek' tuo sodan sormistansa,
Kämmenpäistänsä käräjät,
35 Laittoi metsät miekka wyölle,
Leppäset hopea wyölle,
Pienet metsät piikki wyölle,
Kannot kassari ol'alle.
Kalewaisen nuori minjä,
40 Katsoi ul'os ikkunasta;
"Liekk' tämä umeʿ umakka,
wain liekkoʿ sakea sauwu?
Ei oleʿ umeʿ umakka,
Eik' ole' sakea sawu,
45 Untamon sota tuleepi."
Untamo sodan asetti,
Tappoi suuret tappoi pienet,
Tappoi kaikk' Kalewan kansan,
Jäi yksi Kalewan poika
50 Wiidenkymmen wuotta wanha,
Kolmenkymmenen kesonen,
Tuutuhun tutajamahan,
Waaruhun wapajamahan,
Kätkyehen liekkumahan.
55 Poika liekkui, tukka löyhki,
Kätkyt jänksi jääräwäinen,
Silta liekkui lehmuksinen,
Tupa kuusinen kumisi,
Poj'an pienen liekkuessa,
60 Wakahaisen waaruessa.
Untamo uh'itteleepi:
"Mihin poika pantanehe,
Kuhun surma saatanehe.
Pannaan poikanen merehen,
65 Lassaan poika Laatukkahan."
Untamo ajatteleepi
Kahden, kolmen yön perästä:
"Aik' ois mennäʿ katsomahan
Mitä poikanen tekeepi,
70 Jok' on poika sinneʿ kuollut."
Laittoi orjan katsomahan;
Orja toi sanan kotihin:
"Ei poika merehen kuoleʿ,
Poik' ei kuoleʿ puolikkohon;
75 Poika soutaapi meressä,
Kulta-aironen kädessä,
Onkiipi meren kaloja,
Ahwenia arweleepi,
Wapa waskinen kädessä,
80 Siima silkkinen nenässä;
Lukeepi meren kaloja,
Mittaapi merestä wettä,
Kultakuppinen kädessä.
Melkein on meressä wettä,
85 Kuin on kaksi kauhallista;
Jos ois oikein mitataʿ,
Osa kolmatta tulisi."
Untamo uh'itteleepi:
"Mihin poika pantanehe,
90 Kuhun surma saatanehe,
Pannaan poika hirsipuuhun."
Untamo ajatteleepi
Kahden, kolmen yön perästä:
"Aik' ois mennäʿ katsomahan
95 Mitä poikanen tekeepi,
Jok' on poika sinneʿ kuollut."
Laittoi orjan katsomahan.
Orja toi sanan kotihin:
"Poik' ei kuoleʿ hirsipuuhun,
100 Hirsipuuta kirjoittaapi,
Pieni puikkonen kädessä."
Untamo uh'itteleepi:
"Mihin poika pantanehe,
Kuhun surma saatanehe.
105 Oispa miulla, ois todella,
Koiwuja kowia puita
Kolmekymmentä rekeä,
Saarnia sata rekeä,
Sata syltä terwaksia;
110 Yhden poj'an polttimeksi.
Nuo tulehen tuiskatahan,
Poika luodahan tulehen."
Untamo ajatteleepi:
Kahden, kolmen yön perästä:
115 "Aik' ois mennäʿ katsomahan
Mitä poikanen tekeepi,
Jok' on poika sinneʿ kuollut."
Laittoi orjan katsomahan;
Orja toi sanan kotihin:
120 "Ei poika tulehen kuoleʿ,
Poika istuupi tulessa,
Poika tulta lietsottaapi,
Lukeepi tulen wihoja,
Tulen töitä arweleepi,
125 Hiilikoukkunen kädessä,
Kypeniä kiihdottaapi."
Untamo uh'itteleepi:
"Mihin poika pantanehe."
Pannaan poika paimeneksi
130 Selwähän sepän kylähän,
Selwälle sepän akalle.
Tuo selwä sepän emäntä
Tuo leipoi kiwestä leiwän,
Teki kaakun kalliosta,
135 Päältä woisi woiheralla,
Alta jauhoilla silasi,
Pani paimenen ewääksi.
Paha raiska paimen poika
Ajoi lampahat aholle,
140 Lehmät Lierin kankahalle.
Katsoi pitkän päiwän päälle;
"Aik' ois syödäʿ armottoman,
Isättömän illastaida."
Katsoi paimen kaakkuansa,
145 Leikkas paimen leiwäistänsä.
Weti weitsensä tupesta,
Leikkas leipä'ä palasen;
Weti weitsensä kiwehen,
Karahutti kalliohon.
150 Paimen suuttui ja wihastui:
"woi huora homeʿsykerö!
Maltaʿ, maltaʿ huora parka,
Kuin leiwoit kiwestä leiwän,
Te'it sie kaakun kalliosta,
155 Panit paimenen ewääksi.
Jos itken isoni weistä,
Itket Laukku lehmäjäisi.
Nyt te'en pillin Pienikistä,
Pillin Kirjon kintereestä.
160 Te'en mä luikun Laukon luusta,
Torwen Torstikin jal'asta,
Soitan suolla mentyäni,
Kankaalla kar'attuani
Mä'en päälle päästyäni.
165 Kaikk' ajan sudet kokohon,
Karhut kaikki katrahasen."
Pimahutti pillihinsä,
Lujahutti luikkuhunsa,
Suimais tuo sudet kokohon,
170 Sudet lehmät suolle sorti.
Tuo selwä sepän emäntä
Wiedätteli lehmiänsä:
"Tulkaa lehmäni lehdolta,
wasikkani warwikolta."
175 Tuo pahanen paimen poika
Teki karjan karhuloiksi,
Lampahat emäsusiksi;
Ajoi karhut kartanolle,
Lähtemät emäsusina.
180 Tuo selwä sepän emäntä
Tuli kadulle katsomahan,
Tuopa paimenta toruupi:
"Pahoin te'it sie paimen parka."
Paimen wasten wastaeli:
185 "Ei hywin emäntäkäänä,
Kuin leiwoit kiwestä leiwän,
Ta'oit kaakun kalliosta."
9. Saaren neito.
Menin mie pilwen piirtä myöten,
Taiwasten ratoja myöten,
Löysin kullat kulmilleni,
Sinilangat silmilleni,
5 Päälleni hywät hopeat,
Kultalierit leu'oilleni.
Tuli war'as warwikosta,
Mies wihanen witsikosta,
Otti kullat kulmiltani,
10 Sinilangat silmiltäni,
Päältäni hywät hopeat,
Kultalierit leu'oiltani.
Menin itkien kotihin,
Kallotellen kartanolle.
15 Iso aitassa asuupi,
Emo aitan rappusilla.
Iso aitasta kysyypi,
Emo aitan rappusilta:
"Mitäs itket piikueni?"
20 "Menin mie pilwen piirtä myöten,"
j.n.e.
"Elä itkeʿ piikueni.
Meneʿ aittahan mä'elle,
Siell' on kirstu kirstun päällä,
25 Lipas lippahan tasalla.
Paneʿ päällesi parasta,
Kaunehinta kaulallesi,
Walkeata warrellesi,
Hienoa hipeällesi;
30 Menet kirkkohon kukaksi,
Kappelihin katsotta'aʿ."
Tuota kaikki katseleewat,
Kyseleewät, katseleewat:
"Kenen tyttö, kenen neito,
Kenen morsian mukoma?"
35 "Turun tyttö, Saaren neito,
Turun morsian mukoma."
"Jospa mie mukoman saisin,
Mukomankin morsiamen.
Sylissäin ois syödessäni,
40 Käsissäin ois käydessäni.
Joka päiwän pään pesisin,
Joka wiikko ois uusi wiitta,
Joka wuosi uusi turkki."
"Mitäs sie sika minusta,
45 Pullosuu punawerestä;
Elköön turnus tullokkaana,
Si'an kärsä käy'ökkäänä,
Kuin ei käyʿ käpykypärä,
Eikä wiereʿ werkawiitta."