— Metsästämässäkö, hä? — uteli pappi.
— Niin, niin! — sanoi Aleksi sukkelasti: — metsästämässä.
— Annappas tuo pyssy tänne! Anna, sanon… minä vain katson. Minähän myös olen ennen metsästellyt… entisaikoina!
Aleksi haki pyssyn venheestä. Iivana pappi asetti sen olkaansa vasten, tähtäsi venheeseen, puuhun, sitten aamuruskoa kohden.
Ja jälleen tunsi mielitekoa jonnekkin vapaampaan.
— Onko tämä latingissa?
— Latingissa on…
— Tule toveriksi! Mennään yhdessä tuonne nevalle!
Ammuskellaan…
— Tuota… näes… Olemme kaiken ampuneet loppuun… ei ole ruutia, ei haulia…