Päätöksiä. Phlya-kuntaan kuuluvan Demonikoksen ollessa arkonttina Boedromion-kuun[81] 26:na päivänä Phrearroi-kuntaan kuuluva Kallias esitti neuvoston ja kansan suostumuksella, että neuvosto ja kansa päättäisi seppelöidä Nausikleen, raskasaseisten päällikön, koska hän, silloin kun ateenalaisten 2000 miestä käsittävä raskasaseisten joukko oli Imbros-saarella avustamassa siellä asuvia ateenalaisia, omista varoistaan suoritti palkan raskasaseisille eikä perinyt sitä kansalta takaisin, syystä että Philon, joka oli valittu taloudenhoitajaksi, myrskyn vuoksi ei voinut purjehtia ja maksaa heille. Seppelöiminen oli myöskin julki kuulutettava Dionysoksen juhlanäytelmissä uutta murhenäytelmää esitettäessä.
(116 §) Toinen päätös. Phrearroi-kuntaan kuuluva Kallias esitti prytanein ehdotuksesta neuvoston suostumuksella seuraavaa. Koska raskasaseisten päällikkö Kharidemos, joka oli lähetetty Salamikseen, sekä ratsujoukon päällikkö Diotimos omalla kustannuksellaan varustivat nuoret miehet 800:lla kilvellä, kun viholliset olivat aseista riisuneet joukon sotamiehiä joen rannalla tapahtuneessa taistelussa, niin neuvosto ja kansa on päättänyt seppelöidä Kharidemoksen ja Diotimoksen kultaisella seppeleellä sekä tämän julki kuuluttaa suurissa panateenalaisissa juhlissa[82] kilpakisojen aikana ja Dionysoksen juhlanäytelmissä uutta murhenäytelmää esitettäessä. Kuuluttamisesta tulee tuomarein, prytanein sekä kilpatuomarein huolehtia.[83]
Näistä jokainen, Aiskhines, oli tilivelvollinen hoitamastaan hallintovirasta eikä siitä, mistä heitä seppelöitiin. Samoin oli minunkin laitani. Sillä epäilemättä minullakin tässä suhteessa on samat oikeudet kuin muilla samanlaisissa asioissa. Kun minä lahjoitin, kiitetään minua siitä, enkä lahjoistani ole tilivelvollinen. Kun minä virkaa hoidin, tein myöskin siitä tiliä enkä lahjoistani. Mutta, jumalan tähden, minä olen virkani väärin hoitanut! Miksi et silloin heti syyttänyt, vaikka olit läsnä, kun logistat[84] minut saattoivat oikeusviranomaisten luo?
Jotta te siis näkisitte, tämän itsensä minun hyväkseni todistavan, että seppelöimiseni on ehdotettu sen johdosta, mistä en ole tilivelvollinen, ota ja lue ääneen koko minua koskeva päätös. Sillä niistä kohdista, mihin hän neuvoston ennakkopäätökseen nähden[85] ei kajonnut, ilmenee muussakin suhteessa hänen väärän ilmiannon tapainen syytöksensä.
Päätös. (Euthykleen ollessa arkonttina, pyanepsion-kuun[86] 21:nä p:nä, Oineis-phyleen hallintokautena, anaphlystios-kuntaan kuuluva Kesiphon, Leostheneenp., esitti seuraavaa. Koska Paiania-kuntaan kuuluva Demosthenes, Demostheneenp., tultuaan muurien rakennuksen esimieheksi, myöskin omista varoistaan on kustantanut töitä varten kolme talenttia ja lahjoittanut ne kansalle sekä myöskin teatterirahaston hoitajana on lahjoittanut kaikkien phylain teatterirahastoihin sata minaa uhrimenoja varten, Ateenan neuvosto ja kansa on päättänyt ylistää Paiania-kuntaan kuuluvaa Demosthenesta, Demostheneenp., kuntoisuudestaan ja jalomielisyydestään, jota hän aina on osoittanut Ateenan kansaa kohtaan, sekä seppelöidä hänet kultaisella kunniaseppeleellä ja julki kuuluttaa seppelöimisen Dionysoksen juhlanäytelmissä uutta murhenäytelmää esitettäessä. Kuuluttamisesta tulee palkintotuomarin huolehtia.)[87]
Täten sinä et ensinkään minua ole syyttänyt siitä, mitä olen lahjoittanut, vaan siitä sinä päälleni kannat, mitä neuvosto on tahtonut minulle jakaa. Siis lahjain vastaanottoa pidät laillisena, vaan kiitollisuuden osoittamista sen johdosta lainvastaisena, johon syytöksesi kohdistuu. Onko, jumalain nimessä, ketään toista ihmistä niin perin kelvotonta ja jumalia vihaava sekä niin parjaushaluista? Sellainen tämä mies on, vai mitä?
Puhuakseni taas teatterissa tapahtuvasta kuuluttamisesta, sivuutan sen seikan, että tuhansista jo tuhannesti on samaa julistettu, ja että minut itsekin usein tätä ennen on seppelöity.[88] Mutta, jumalain nimessä, oletko, Aiskhines, niin typerä ja tylsäpäinen, ettet voi sitä ymmärtää, että seppele seppelöitävälle tuottaa saman kunnian, missä tahansa siitä ilmoitetaankin, ja että seppelöivien vuoksi taas olisi hyödyllistä, että kuuluttaminen tapahtuisi teatterissa? Sillä kaikki tämän kuullessaan saavat aihetta hekin tekemään hyvää valtiolle ja ylistävät kiitollisuutta osoittavia enemmän kuin seppelöitävää. Sen tähden valtio on säätänyt sellaisen lain. Ota ja lue minulle itse laki.
Laki. (Jokaisen maalaiskuntaan kuuluvan henkilön seppelöimisestä on aina kuulutettava juuri hänen omassa kotikunnassaan, mutta jos Ateenan kansa tai neuvosto seppelöi jonkun, tulee siitä kuuluttaa teatterissa Dionysoksen näytelmän aikana.)[89]
Kuuletko, Aiskhines, lain selvästi määräävän (121 §) "paitsi jos kansa tai neuvosto päättää joitakin seppelöidä, niistä se julistakoon?" Mitä, sinä viheliäinen, siis väärin ilmiannat? Miksi puheissasi saivartelet? Miksi et niin ollen niele aivastusjuurta? Etkö häpeä tehdä kannetta kateuden tähden, vaikka et ole mitään vääryyttä kärsinyt, ja muutella lakeja, poistamalla osia niistä? Nehän on julkiluettava täydellisinä tuomareille, jotka ovat vannoneet tuomitsevansa lakien mukaan. Edelleen, huolimatta siitä, että näin toimit, puhut kuitenkin kansanystävälle sopivista ominaisuuksista, kuten se, joka kirjallisella sopimuksella on tilannut miehen kuvapatsaan ja sitten saa vastaanottaa sen toisenlaisena, kuin ehdoissa oli määrätty, taikka ikäänkuin kansanystävät tunnettaisiin heidän puheistaan eikä heidän töistään ja valtiollisesta toiminnastaan. Sinä näet huutaa paapatat kuin vaunusta[90] ja laskettelet hävittömyyksiä, jotka soveltuvat sinulle ja sinunlaisille ihmisille, mutta eivät minulle. Kajoonpa tähänkin sivu mennen, Ateenan miehet. Mielestäni parjaus poikkeaa syytöksestä siinä, että jälkimmäinen perustuu rikkomuksiin, joille lakien mukaan on määrätty rangaistuksia, parjaus taas sisältää solvauksia, joita niiden laatuun katsoen vihollisten on tapana keskenänsä käyttää. Minä oletan, että esi-isämme eivät ole perustaneet näitä tuomioistuimia sitä varten että, teidän kokoonnuttua tänne, syytäisimme toisiamme vastaan yksityiselämäämme koskevia törkeitä ruokottomuuksia, vaan jotta saisimme selville, onko joku tehnyt vääryyttä valtiota vastaan.
Vaikka sinä tämän tiedät, Aiskhines, herjaat minua kuitenkin mieluummin, kuin syytät. Toden totta hän liian pian ei saa tästä selviytyä. Kajoonpa siihen nyt jo ja kyselen häneltä vähäsen. Kummanko viholliseksi, Aiskhines, sinua ehkä sanotaan, valtionko vai minun? Tietysti minun? Mutta kuitenkin sinä vetäydyit syrjään niissä tilaisuuksissa, jolloin olisit voinut minulle lakien mukaan kansalaistesi vuoksi vaatia rangaistusta, jos olin rikkonut, nim. tilinteossa, rikoskanteissa ja muissa syytöksissä. Siinä sitä vastoin missä minä joka suhteessa olin turvattu, lakien, kuluneen ajan ja asian vanhentumisen sekä entisten monilukuisten eri seikkoja koskevain tuomioitten nojalla ja siitä syytä, ettei koskaan ole todistettu minun tehneen teitä kohtaan vääryyttä, mutta jossa välttämättä yhteiskunnallista toimintaani koskevan arvostelun piti enemmän tai vähemmän kohdata valtiota itseään — siinä sinä silloin astuit tielleni? Varo, ettet ole vain Ateenan vihollinen tositeossa, minun vain näennäisesti.