Ehkä herra de Tournehem keksii keinon, miten sellaisen saa!
Ludvig tahtoi lähteä takaisin hevosten luo, mutta Jeanne ei vielä ollut päässyt ajatustensa päähän.
"Mitä muuta sinulla on sanomista?" kysyi kuningas ärtyisesti. "Tahdotko syöstä minut aivan nurin?"
"Vain puolittain, sire!" Jeanne hymyili kiehtovaa hymyään. "Tahdon vain vielä huomauttaa myös hänen majesteettinsa kuningattaren hyväntekeväisyysrahastosta. Teidän majesteettinne tietää, että hyväntekeväisyys on Maria Leszczynskan suuri intohimo. Sinne menevät kaikki hänen säästönsä."
Ludvig mutisi jotakin, josta ei saanut selvää, ja rypisti otsaansa.
Jeanne hyväili hänen kättään.
"Teidän majesteettinne tekee itsekin niin mielellään hyvää, että teidän majesteettinne täytyy ymmärtää kuningattaren samanlainen halu. Huomautan muun muassa siitä suuresta rahasummasta — luulen sen olleen 600,000 livreä — jonka Pariisi oli myöntänyt hänen korkeutensa dauphinin häiden viettämistä varten. Ludvig XV kumosi kaupungin aikeet ja käski, että rahasumma on annettava kuudellesadalle köyhälle tytölle myötäjäisiksi Pariisissa. Voi, minä voisin mainita paljoa enemmänkin, esimerkiksi —"
Kuningas keskeytti hänet kärsimättömästi. Hän ei tahtonut tänään kuulla puhuttavan hyväntekeväisyydestä, kaikista vähimmän kuningattaren hyväntekeväisyysrahastosta, jossa nykyään oli huomattava vaillinki.
Hän tarvitsi rahansa muihin asioihin.
— Toisen kerran, — ajatteli Jeanne. — Ei saa pyytää liian paljon yhdellä kertaa. —