Kreivi Gontaut ja markiisi Chétard, kaksi tunnettua pariisilaista elostelijaa, seisoivat nojaten Verbercktin upeisiin puuleikkauksiin, joiden yläpuolella Boucherin "Kylpevä Venus" ja "Venuksen syntymä" välkkyivät väriloistossaan, ja katsoivat ahnein silmin puolialastomaan tyttöön ja niihin suuriin ja pieniin teatteritähtiin, jotka olivat mukavasti ryhmittyneet mestarin istuimen ympärille ja hänen jalkoihinsa. Vallattoman omituisissa, osaksi kallisarvoisissa, osaksi mustalaisten tapaan repaleisissa puvuissa tämä ryhmä muodosti harvinaisen värileikin. Sormuksilla runsaasti koristettujen sormiensa välissä he pitelivät suuria tummansinisiä ja kellankultaisia viinirypäleitä, joista he silloin tällöin poimivat terttuja ja antoivat niiden kadota maalattujen huuliensa väliin.
Pieni, vallaton seura oli niin omissa oloissaan, ettei se heti huomannut markiisittaren tuloa.
Boucher, joka istui etuhuoneen ovea vastapäätä, huomasi hänet ensiksi.
Nuorekkaan ripeästi antoi viisikymmenvuotias taiteilija keveän taakan solahtaa polviltaan ja riensi Jeannea vastaan.
Hän suuteli Jeannen molempia käsiä eikä osannut kyllin kohteliain sanoin ilmaista iloaan nähdessään markiisittaren vieraanaan.
Herrat kumarsivat syvään, mademoiselle Gauthier, madame Fauvart ja solakka Goldini, suuren oopperan taiteilijatar, suutelivat kunnioittavasti markiisittaren kättä.
Muutamat nuorista tytöistä vetäytyivät kainostellen peremmä huonetta, uskaliaammat suutelivat markiisittaren korko-ompeleisen silkkivaipan ja laahustavan puvun helmuksia. He toivoivat palkkion ylennystä ja rohkeaa hyppyä kuorosta solisteiksi.
Nuori, alaston tyttö, jonka Boucher oli laskenut polviltaan, oli puolittain ujostellen, puolittain keimaillen kietoutunut punaiseen silkkihuiviin ja katsoi uteliaana kuuluisaa Pompadouria, jonka hän tunsi vain kahdesta keskeneräisestä Boucherin luona olevasta muotokuvasta.
Mestari veti tyttösen nauraen lähemmä.
"Ei sinun tarvitse piilotella! Rouva markiisittarella on enemmän taidekäsitystä kuin kaikilla Ranskan kuolleilla ja elävillä maalareilla yhteensä. Kyllä hän ymmärtää, mihin sinä kelpaat."