METSOLA. Siihen ne ovat sataset sulaneet. (Tuo kaapista sikarilaatikon ja paperossikäärön pöydälle) Olkaa hyvät, pankaa sauhuksi!
NIKKINEN (avaa kamarin oven). Ja täällä kamari kuin nukkekaappi! Huomaa mainiosti, että naisen käsi täällä on kaikki hyvin järjestänyt.
SUTKI (katsoo myöskin ovelta kamariin). En totta olisi uskonut, jos en omin silmin tätä näkisi.
NIKKINEN. Mitä sanoo siihen isäntä, saanko kortteeria täällä talossanne? Tästä ei ole pitkä matka joelle ja se on litviikissä koko asia.
METSOLA. Mikäs…. Onhan täällä, tuota, huoneita. Tuossa kamari, jos soveltuu ja tuossa toinen, jos niin haluatte. Mutta mitä mieltä lienee naiset, täytyy ensin heiltä kysyä. Painakaa nyt puuta, hyvät vieraat, minä tuota kysäsen naisilta.
(Menee keittiöön vievästä ovesta).
Yhdeksäs kohtaus.
NIKKINEN, SUTKI (Panevat sikarit palamaan).
SUTKI. Rattoisa mies tuo Metsola, ketterämpi jaloiltaan kuin moni nuori. Hyvin tuntuu vierasvaraiselta.
NIKKINEN. Mies miesten parhaita, liian avokätinen vaan hutikassa.